Niittyprojekti Ahlmanilla

Maatalouden tehostumisen myötä entisistä perinneympäristöistä on jäljellä vain alle sadasosa. Erityisesti kukkakasvit, perhoset, mesipistiäiset ja kovakuoriaiset ovat kärsineet. Keto on vuoden 2018 uhanalaisuusarvioinnissa arvioitu äärimmäisen uhanalaiseksi perinnebiotoopiksi. Kedot ovat tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjille ja muille hyönteisille, joten on tärkeää lisätä erilaisten niittyjen pinta-alaa muun muassa perustamalla uusia niittyjä. Niityt ovat hyvä vastatoimi luontokatoa vastaan. 

Ahlmanin luonto- ja ympäristöalan opiskelijat aloittivat niittyprojektin keväällä 2021. Ahlmanin nurmialueiden runsaus oli kiinnittänyt opiskelijoiden huomion ja he halusivat lisätä ympäristön monimuotoisuutta. Tästä syntyi ajatus niityn perustamisesta. Monimuotoisuuden lisäämisen ohessa niitty toimisi maisemoinnillisena elementtinä Ahlmanin tontilla. 

Ahlmanin niittyprojektin tavoitteena onkin lisätä luonnon monimuotoisuutta ja luoda elinympäristöjä monipuolisemmalle lajistolle. Tällä projektilla halutaan houkutella Ahlmanin alueelle etenkin Nekalassa tavattua uhanalaista mäkihiilikoita. Jokaisella meillä on mahdollisuus lisätä omilla toimillamme luonnon monimuotoisuutta, joten on Ahlmanin ympäristön on tärkeää toimia esimerkkinä ja innostaa ihmisiä perustamaan omia niittyjä. Niittyprojektin opiskelijat kokevat, että on tärkeää jakaa tietoa siitä, miten uhanalaisille lajeille voidaan perustaa elinympäristöjä. 

Toteutuksen vaiheet 

Niityn perustaminen käynnistyi opiskelijoiden, EPLUG-hankkeen projektipäällikkö Kaisa Koskelinin ja Ahlmanin henkilökunnan välisillä keskusteluilla niityn sijainnista ja toteutuksesta. Opiskelijat perustivat ötökkä-projektitiimiin niittyprojektia edistämään. Ötökkä-tiimi pohti ja kartoitti niityn perustamisen vaiheita ja kontaktoi muun muassa Villi vyöhyke ry:tä ja Tampereen hyönteistutkijain seuraa. 

Käytännön työ aloitettiin kitkemällä jättömaa-alueelta rikkaruohot, jotta ne eivät tukahduttaisi kasvullaan kedon kasveja. Sitten kitketylle alueelle levitettiin n. 30 cm:n paksuudelta hiekkaa pohjaksi kuivalle niitylle. Kesän ajaksi niittyalue peitettiin pressuilla, jotta mahdolliset rikkakasvit tukahtuisivat eikä niiden siemeniä päätyisi alueelle. 

Kesän 2021 aikana opiskelijat kävivät keräämässä kukkien siemeniä Villi vyöhyke ry:n istuttamilta kaupunkikedoilta ja teiden varsilta. Näin vahvistetaan samalla Pirkanmaan alueellista niittysiemenkantaa. 

Jo aiemmin keväällä Ahlmanin luonto- ja ympäristöalan opiskelijoiden kotitiimin yhteisessä taitopäivässä opiskelijat rakensivat viereisen metsän raivausjätteestä risuaidan vierustamaan niityn viereistä polkua Väentuvalta savusaunalle. Aidan tolpat he saivat yhteistyössä toisen projektitiimin kanssa heidän luonnonhoitotöiden raivausjätteenä kaadetuista kuusista. Samalla opiskelijat pääsivät harjoittelemaan aidan tolppien hiillostamista. Risuaita toimii tilanjakajana, lahoavana hyönteishotellina, raivausjätteen hyödyntämispaikkana sekä siellä viihtyy myös linnut ja siilitkin. Sitä voisi kutsua jopa pieneksi ekosysteemiksi, kuten koko niittyaluetta. 

 Syksyllä 2021 opiskelijat pääsivät kylvämään siemenet kedolle. He rakensivat pölliaidan ja toivat kiviä ketoa ympäröimään. Nämä elementit toimivat suurena hyönteishotellina, joka tarjoaa suojaa niityn pörriäisille. Kylvön jälkeen niittyalue suojattiin aidalla, jotta kukaan ei talloisi kylvettyä aluetta ja siemenet saisivat itää rauhassa. 

Keväällä 2022 opiskelijat pääsevät tarkastelemaan, missä kunnossa keto on talven jäljiltä ja mitkä kasvit ovat lähteneet itämään. Lajitunnistuksessa ja kitkemisessä täytyy olla tarkkana, ettei poista haluttuja kasveja. Vuoden 2022 kesän ja syksyn aikana kasvien siemeniä tulee kerätä lisää ja kylvää kedolle, jotta sen kasvu ja elinvoimaisuus vahvistuu. Keto kukkii noin 3-5 vuoden päästä ja silloin sen oma siemenpankki alkaa kertyä. 

Projektin toteuttanut tiimi valmistuu luonto-ohjaajiksi keväällä 2022, joten kedon hoito siirtyy seuraaville opiskelijoille. 

Niittyprojektin toteutuksen aloittaneet opiskelijat: 

Jaana Juutilainen, Johanna Lamminen, Satu Sarre, Anni Lassila, Jarmo Kallio