Maanhoito on maaperän tuottavuuden perusta:

Soil Food Web -lähestymistapa maatalousmaan parantamiseen

Tavanomainen maanviljely edellyttää maanmuokkausta, mineraalilannoitteiden käyttöä ja rikkakasvien sekä kasvitautien kemiallista torjuntaa. Kaikki nämä käytännöt ovat johtaneet ongelmiin, joita kohtaamme tänään useimmilla maatalousmailla: ne ovat rikkoneet vesi-, hiili- ja typpisyklit, maaperä on tiivistynyt, eikä siinä ole maaperän mikro-organismeja eikä orgaanista ainetta. Tämä tekee maan alttiiksi eroosiolle, kuivuudelle ja tulville. Maasta tulee eloton, tuottamaton ja käyttökelvoton.

Nykyinen maaperän mikrobiologian tietämys ja ymmärrys korostaa maaperän elämän, maaperän ruokaverkon, merkitystä. Sen avulla pystyy muuttamaan koko paradigman nykyisen teollisen maatalouden lähestymistavan perustasta.

1970- ja -80-luvuilla tehdyn laajan ja uraa uurtavan maaperäbiologian tutkimuksen jälkeen ekologi ja maaperän mikrobiologi tri Elaine Ingham kehitti Soil Food Web -menetelmän viljelymaiden uudistamiseksi. Menetelmällä voi palauttaa maaperän mikrobiologian takaisin heikentyneeseen maaperään. Hän paljasti suhteita tiettyjen maaperän mikro-organismien trofisten tasojen ja niiden toimintojen välillä. Soil Food Web -menetelmä kasvattaa maatalousmaiden tuottavuutta ja kannattavuutta sekä sitoo huomattavasti hiilidioksidia maaperään.

 

Soil Food Web -menetelmä perustuu useisiin faktoihin maaperästä ja sen mikrobiomista:

1. Terve maaperä koostuu mineraalihiukkasista (hiekka, liete ja savi), orgaanisesta aineksesta ja erilaisista aerobisista mikro-organismeista (bakteerit, sienet, alkueläimet, sukkulamadot, niveljalkaiset), jotka yhdessä kasvien kanssa muodostavat maaperän ravintoverkon.

2. Terve maaperän mikrobiomi rakentuu aerobisiin olosuhteisiin, jota puolestaan mikro-organismit ylläpitävät. Tällaiset olosuhteet ovat ratkaisevassa asemassa kasvien terveen kasvun kannalta. Maaperän tiivistyminen ja huono läpäisykyky aiheuttavat anaerobiset olosuhteet, jotka puolestaan edistävät anaerobisten mikro-organismien, eli pääosin sairauksia aiheuttavien organismien ja olosuhteiden, kasvua.

3. Spesifillä maaperässä esiintyvällä sienirihman ja bakteerien välisellä biomassasuhteella voidaan määrittää maaperän sukkessiovaihe. Paljaan maan tai kallion sukkessiovaiheiden suhdeluku on F:B 0:1 ja vanhan metsämaan suhdeluku voi olla 1000:1. Useimmat “rikkaruohot” ovat yksivuotisia kasveja, jotka selviävät ja menestyvät bakteerien hallitsemilla mailla. Heti kun F:B -suhde muuttuu ja sienet lisääntyvät, niin “rikkakasvit” eivät voi enää kukoistaa, koska rikas maaperän biologia estää niiden kasvun.

Suurin osa viljelykasveistamme, kuten vihannekset, viljat sekä monivuotiset ruohot laitumilla, tarvitsevat ja luontaisesti esiintyvät sukkessiovaiheessa, jossa F:B -suhdeluku on 0,75:1 – 1:1. Sienet ovat erittäin herkkiä maaperän häiriöille, joten aina kun peltoa muokataan, maaperä palaa takaisin sukkession alkuun, mikä suosii rikkakasvien kasvua.

4. Ravinteiden kierto: kasvit ovat yhteydessä mikro-organismeihin ja ne muodostavat erilaisia symbioottisia suhteita. Kasvit tuottavat fotosynteesillä sokereita ja muita aineita, joista noin puolet vapautuu eritteinä juurten kautta maaperään tiettyjen bakteerien ja sienien houkuttelemiseksi sekä ruokkimiseksi. Vastineeksi nämä mikro-organismit tuottavat kasveille erilaisia hyötyjä: ne suojaavat kasvitaudeilta sekä estävät tauteja aiheuttavien organismien kasvua, ne käyttävät entsyymejään hajottaakseen orgaanista ainetta ja mineraalipartikkeleita, joita ne tuovat lähelle kasvien juuria.

Kasveille tarvittavat ravintoaineet jäävät näin ollen hajoavien aineiden runkoihin ja niitä on saatavana juuri sellaisina määrinä ja koostumuksina, joita kasvi tarvitsee (katso Soil Food Web -kuva).

5. Maaperän mikro-organismeilla on tärkeä rooli maaperän rakenteen parantamisessa. Bakteerit ja sienet tuottavat emäksisiä liima-aineita, joilla ne kiinnittyvät maaperän hiukkasten, orgaanisen aineksen tai mineraalipartikkelien, pintoihin ja näin syntyy mikroaggregaatteja. Rihmasienet kietovat rihmansa mikroaggregaattien ympärille muodostaen makroaggregaatteja. Näin maaperään muodostuu ilmataskuja ja käytäviä, jotka luovat aerobiset olosuhteet maaperän organismeille ja kasveille. Paljaan maan ja maanmuokkauksen seurauksena esiintyviä tiivistysongelmia ei enää ole. Maaperän kyky pidättää ja läpäistä vettä kasvaa maaperän rakenteen parantuessa.

Maaperän ravintoverkko kuvattuna suomeksi AhlmanEdu

Kuva: AhlmanEdu

Terveen ja tasapainoisen maaperän ravintoverkon toiminnot maaperässä:

  • Parantaa maaperän rakennetta
  • Vapauttaa ravinteita kasvien saataville
  • Pidättää ravinteita
  • Tukahduttaa rikkaruohojen kasvua
  • Kasvitaudit vähenevät
  • Hajottaa toksiineja
  • Palauttaa vesi-, hiili- ja typpisyklien tasapaino

Soil Food Web -menetelmän päätyökaluna maaperän uudistamisessa on bioaktiivinen, biologisesti valmis komposti. Biologisesti valmiilla kompostilla tarkoitetaan kompostointiprosessin lopputuotetta, joka on aerobisesti hajonnut, erittäin monimuotoinen orgaaninen aines. Se sisältää maaperän ruokaketjun mikro-organismit oikeissa ja halutuissa suhteissa. Maahan lisättynä tämä aines parantaa ravinteiden kiertoa sekä rakentaa ja ylläpitää aerobisia olosuhteita ja maan rakennetta.

Tohtori Elaine Inghamin Soil Food Web -lähestymistapa on osoittautunut nopeaksi ja tehokkaaksi maaperän uudistusmenetelmäksi. Vain kun maaperän ruokaverkko on täydellisesti kohdallaan, sen ekologia voi suojella ja puhdistaa maailman vesistöjä, kääntää ilmastonmuutoksen suuntaa ja tarjota ravitsevia elintarvikkeita.

Käyttämällä BioComplete ™ -valmisteita (kompostiteetä ja kompostiekstrakteja) suurin osa viljelykelpoisesta maaperästä voidaan uudistaa yhden kasvukauden aikana. Soil Food Web -lähestymistapa on auttanut pysyvästi uudistamaan maata ja nostamaan tuotantomääriä kaikilla viljelykelpoisilla lämpövyöhykkeillä ja mantereilla. Samaan aikaan ympäri maailmaa viljelijöiltä on säästynyt huomattavia määriä rahaa, joka on aiemmin kulunut maatalouden kemiallisiin lannoitteisiin sekä torjunta-aineisiin.

Ahlmanilla käytämme ja kehitämme maaperänhoitoa Soil Food Web -lähestymistavan mukaisesti. Osana Fusilli-hanketta viljelemme vihanneksia pysyvällä penkkiviljelmällä käyttäen omaa kompostia. Osana Tulevaisuuden maanviljelijät -hanketta teemme laidunkokeen, jossa selvitetään, millä tavoin bioaktiivinen komposti vaikuttaa laidunmaan kuntoon.

Lisätietoa: www.soilfoodweb.com

Kirjoittanut: Dora Tkalec, AhlmanEdu
Toimittanut: Jenni Arjoranta, AhlmanEdu

Tämä video käsittelee maaperän ravintoverkkoa ja kuinka se toimii sopusoinnussa kasvien kanssa.

Video on tekstitetty suomeksi.

Maaperän ravintoverkko, AhlmanEdu

Maaperän ravintoverkkoa mikroskoopista nähtynä. Kuva: Dora Tkalec

Adam B. Cobbin luentotallenne maaperän ravintoverkon käytännöstä

Maaperän mikrobien hyvinvoinnista puhutaan paljon, samoin monimuotoisuudesta. Mutta miten nämä eliöt ja niiden monimuotoisuus liittyvät maan kasvukuntoon? Entä miten lannoitteet vaikuttavat maaperän mikrobeihin? Miksi pellolla kannattaa pitää jatkuvaa elävää juuristoa tai edes kuollutta kasvipeitettä.

Entä miten niitä rikkakasveja ja tauteja torjutaan, jos kemiallisia kasvinsuojeluaineita ei enää käytetä, ja muokkaaminen pitäisi minimoida?

Suomeksi tekstitetyssä videossa SoilFoodWeb -koulun Adam B. Cobb kertoo aiheesta käytännön tasolla. Adam kertoo myös kompostin tekemisestä ja uudistavan viljelyn käytännön tekniikoista, bakteerien ja sienten suhteesta maanmuokkauksen vaikutukseen.

Maaperän biologisesta hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole niinkään ympäristöteko, vaan tuottavuuden lisäämiseen tähtäävä toimintamalli. Ajattelutapoja täytyy hieman päivittää. Uudistavassa viljelyssä suoraviivaisen satotason tavoittelun tilalle tulee maatilan kokonaisuuden optimointi. Monimuotoisuutta tarvitaan sekä maan pinnan alapuolella että maatilan kasvivalinnoissa.

Jos se ei olisi kannattavaa, sitä ei tehtäisi 50.000 hehtaarin tiloilla ympäri maailmaa.

Maaperän ravintoverkon yhä parempi ymmärtäminen on avain pellon pitkäaikaisen kasvukunnon ja tuottavuuden varmistamiseksi sekä ulkoisten tuotantopanosten vähentämiseksi.

Video on tekstitetty suomeksi ja englanniksi.

Voiko elävä maaperä auttaa maatalouden kustannuskriisissä?

Maaperän ravintoverkko eli eliöyhteisö koostuu maaperäeläimistä kuten lieroista, hyppyhäntäisistä ja sukkulamadoista sekä mikroskooppisen pienistä alkueläimistä, rihmamaisista mikrosienistä ja yksisoluisista bakteereista. Maaperäeliöt ovat pieniä ja huomaamattomia otuksia, joita esiintyy runsaslukuisina maaperässä, yhdessä teelusikallisessa maata jopa satoja sukkulamatoja ja miljoonia bakteerisoluja. Yhdessä eliöt muodostavat maaperään moninaisia ravintoverkkoja. Kasvien juuret, juurieritteet sekä olki ja muut kasvintähteet ovat ravintoverkkojen energiansaannin perusta.

Maaperän ravintoverkon eliöt ovat monin tavoin merkityksellisiä ekosysteemien toiminnan kannalta ja niiden keskeistä roolia pellon kasvukunnossa ja tuottavuudessa on vasta vähitellen alettu ymmärtämään. Monipuolinen ja hyvinvoiva maaperän eliöyhteisö huolehtii nimittäin maan biologisen toiminnan ja monimuotoisuuden ylläpitämisestä, maan vedenläpäisy- ja pidätyskyvystä sekä ravinteiden kierrosta. Eliöt helpottavat
esimerkiksi kasvien typen saantia, sillä ne mineralisoivat orgaanista typpeä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Niiden tiedetään myös auttavan kasvitautien torjunnassa.

Ravintoverkot vaikuttavat myös hiilen kiertoon, mahdollistaen hiilen varastoitumisen pysyvään muotoon maaperässä ja tämän johdosta niillä on tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Peltoekosysteemin resilienssin eli muutosjoustavuuden kannalta maaperän ravintoverkoilla on siten hyvin tärkeä merkitys. Maan kasvukuntoa parantamalla ravintoverkot kehittävät monin tavoin ekosysteemin vastustuskykyä ja häiriöiden sietokykyä, edistäen näin myös ilmastonmuutokseen varautumista.

Muutokset maaperän ravintoverkon koostumuksessa ja yhteyksissä vaikuttavat ratkaisevalla tavalla ekosysteemien toimintaan ja pellon kasvukuntoon. Maaperän biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja siitä seuraavat vaikutukset ekosysteemien toimintoihin ovat suuria huolia maan tuottokyvyn ja myös ympäristön kannalta.

Maataloudessa viljelytoimet ohjaavat maaperän toimintoja. Siksi monipuolinen kasvivalikoima, maan tiivistämisen välttäminen ja maltillinen muokkaus sekä eloperäisen aineksen – kuten bioaktiivisen kompostin ja kompostiekstraktin – lisäys ovat keinoja, joilla maaperäeliöstö voidaan saada viihtymään omalla peltolohkolla.

Kirjoittajat: Karoliina Rimhanen (LUKE), Antti Luomala (AhlmanEdu), Ansa Palojärvi (LUKE)

Tuottoa maanhoidosta – voiko uudistava viljely auttaa kustannuskriisissä? -työpajan tallenteet

Työpaja järjestettiin AhlmanEdulla 16.11.2022. Tilaisuuden järjestivät Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle-hanke, AhlmanEdu ja MTK-Pirkanmaa.

Katso tilaisuuden tallenteet:

Maaperän ravintoverkko on uudistavan viljelyn perusta – tutkija Adam B. Cobb, SoilFoodWeb. Projektipäällikkö Antti Luomala AhlmanEdulta tulkkaa luennon  Suomeksi.

Ilmastoviisaus ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus

Resurssiviisas maatila – esimerkkejä käytännöstä Mantereen tilalta Lempäälästä. Philipp Mayer, Holistic management -neuvoja, Mantereen Tila.

Aiheesta lisää: