Parasta Pirkanmaalta
EU-lippu ja teksti maaseuturahasto

Parasta Pirkanmaalta -koordinaatiohanke

Ruokasektorin ja rajapintojen koordinaatio – yhteistyöhanke

Hankkeen tehtävänä oli kehittää ja edistää Pirkanmaan ruokasektorin ja ruokamatkailun toimintaa kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa kehittäjätahojen yhteistyön tiivistämistä, toiminnan yhtenäistämistä sekä yhteisiin tavoitteisiin perustuvaa määrätietoista maakunnan eteenpäin viemistä. Hankkeella vahvistettiin Pirkanmaan identiteettiä ja maakunnan imagoa ruoka- ja matkailumaakuntana. Pirkanmaalaiselle ruoalle ja ruokamatkailulle luotiin pohja mistä ponnistaa, ja johon voi nojata paitsi yleinen alueellinen kehittäminen, myös yksittäisten tuotteiden markkinointi. Ruoantuotannon kestävyys, hiilensidonta ja muut ympäristökysymykset sekä aluetaloudellinen vaikuttavuus olivat viestinnän kärkenä.

Hanketta toteutettiin ajalla 1.3.2019 – 30.6.2023 Ahlmanin koulun Säätiön toimesta. Hanke rahoitettiin 100 % EU:n maaseutuohjelmasta.

Hankkeesta viestittiin Parasta Pirkanmaalta-sivuillaParasta Pirkanmaalta-facebook-sivuilla sekä Parasta Pirkanmaalta -Instagramissa. Voit myös liittyä Parasta Pirkanmaalta -uutiskirjeen saajaksi.

Lisätietoa:

Projektipäällikkö Riitta Niiranen

riitta.niiranen(a)ahlman.fi, 0505 707 505

Tulevaisuuden maanviljelijät, 2021-2022

Tavoitteet ja toimenpiteet

Tulevaisuuden maanviljelijät -hankkeen tavoitteena oli kehittää maatalousalan oppilaitosten yhteistyönä opetuksen sisältöjä ja opetusmenetelmiä, oppimateriaaleja sekä opetusmaatilojen toimintaa.

Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena oli edistää kestävää tuotantoa ja yhteistyötä sekä soveltaa kokeilukulttuuriajattelua maatalousalan oppilaitosten toiminnassa. Lyhyen tähtäimen tavoitteita olivat oppimisympäristöjen, opetus- ja oppimismenetelmien sekä opetussisällön,
-materiaalien ja työmenetelmien parantaminen. Hankkeessa tuotettiin tietoja ja taitoja ravinteiden kierrätyksestä, kestävistä energiaratkaisuista, kiertotaloudesta sekä ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta.

Merkittävässä roolissa oli opetusmaatiloilla tehtävä havaintotiedon keruu, digitaalisuus ja aineistojen hyödyntäminen opetuksessa. AhlmanEdulla tehtiin kokeiluja karjalantakompostin hyödyntämisestä maan mikrobiston parantajana, ja kompostointiprosessin optimointiin.

Tutustu AhlmanEdun materiaaleihin täältä.

Toiminta-alue ja kohderyhmä

Maatalousalan oppilaitokset ympäri Suomen.

Toteutusaika ja toteuttaja

Hanke toteutettiin ajalla 1.4.2021 – 31.12.2022 ja sitä koordinoi Hämeen ammattikorkeakoulu Oy.

Hankkeessa mukana olevat opetusmaatilat:
Ahlmanin opetusmaatila
Biotalouskampus
Haapajärven koulutila
Korven koulutila
Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila
Västankvarn gård

Hankkeen verkkosivut löydät täältä.

Rahoitus

Tulevaisuuden maanviljelijät -hanke toteutettiin osana Maa- ja metsätalousministeriön Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa 2020 – 2022. Hankkeen rahoittajana toimi Maa- ja metsätalousministeriö / Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus.

3 MC – Pohjoiset tunturikarjat – kulttuuriperintö ja geenivarat

Yhteispohjoismaisen hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja tallentaa tietoa tunturirotujen historiasta,
kulttuuriperinteistä ja geenivaroista. Ahlmanin rooli on yhtenä toteuttajakumppanina rakentaa mobiilipeli, jossa tuodaan esille hankkeen muiden partnereiden tuottamaa tietoa esille.

Projektin rahoittajina toimivat Interreg Nord, Länsstyrelsen Norrbottenin ja Lapin liitto aikavälillä 2019-2022.  Hankkeeseen kuului viisi pohjoismaista kumppania.

Lue lisää hankkeesta Nordgenin sivuilta.

Lisätietoa:

Projektipäällikkö Riitta Niiranen
0505 707 505
[email protected]

Kasvua Suomenkarjasta -kehittämishanke:

Tavoitteet ja toimenpiteet:

Kasvua suomenkarjasta -kehittämishankkeella etsitään ja luodaan lisää mahdollisuuksia suomenkarjaan perustuvan liiketoiminnan lisäämiselle koko elintarvikeketjussa; navetasta tuotteeksi saakka. Hankkeessa luodaan puuttuva yhteistyöverkosto paikallisen ruokaketjun rakentamiseen. Tavoitteena on nostaa suomenkarjan arvostusta ja kuluttajien ostohalukkuutta brändäämällä suomenkarja ja sparrata suomenkarjasta saatavien tuotteiden tuotekehitystä. Hankkeessa on myös mahdollista auttaa yritysryhmiä mahdollisten spesifimpien asioiden eteenpäin viemiseksi. Hankkeessa toteutetaan 2-3 opintomatkaa kotimaassa ja ulkomaille. Matkojen tarkoitus on löytää hyviä esimerkkejä yhteistyöverkostoista, tuotteista ja brändäystyöstä.

Toiminta-alue ja kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat pirkanmaalaiset tilalliset, joilla on suomenkarjaa tai jotka harkitsevat suomenkarjaa rotuvaihtoehtona, monialayrittäjät, jalostajat (mm. teurastamot, pienmeijerit, juustolat ja muut jalostajat, ravintolat, suoramyyntipisteet, lähiruokarenkaat ja -piirit ja tuotteita suoraan tuottajilta ostavat kaupat). Myös alueen ulkopuoliset kohderyhmään kuuluvat tahot ovat tervetulleita mukaan hankkeeseen.

Toteutusaika ja toteuttaja

Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2017–30.6.2020. Hanketta toteuttaa Ahlmanin koulun Säätiö.

Rahoitus

Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 (80%) ja osallistuvat yritykset (20%). Myös Ahlman rahoittaa hanketta.

Hankkeen yhteyshenkilö:

Projektipäällikkö Riitta Niiranen, [email protected] p. 050 570 7505


LOMPSA

LOMPSA on lyhenne hankenimestä; palveluinnovaatioita mobiilitekniikasta kunnallisiin lomituspalveluihin – lomittajan palvelusuunnitelma. Hanke oli Pirkanmaan Liiton hyväksymä EAKR-hanke, hankkeen kesto 01.01.2012 – 31.012.2014. Osatoteuttajana olivat Tampereen ammattikorkeakoulu, kumppaneina Lempäälän ja Sastamalan lomituspalveluyksiköt sekä Mela.

Hankkeella toteutettiin mobiilitekniikalla toimiva palvelukonsepti, joka sisälsi mm. palvelusuunnitelman, palautejärjestelmän ja tarpeellista lisätietoa ja ohjeistusta lomitukseen.

Projektin kohderyhmänä olivat maatalouslomituspalvelua järjestävät työnjohtajat ja maatalouslomittajat sekä maatalousyrittäjät.


Nautakarjatalous kuntoon -koulutushanke

Tavoitteet ja toimenpiteet

Nautakarjatalous kuntoon -koulutushankkeella haetaan kotieläintaloudelle uusia, kannattavampia tapoja toimia: pyritään vastaamaan kysyntään ja luopumaan panosriippuvuudesta, parannetaan karjatalouden riskienhallintaa ja suuren tuotantomäärän sijaan tavoitellaan korkeaa laatua. Hanketta toteutetaan erilaisina koulutuspäivinä sekä tila- ja yritysvierailuina kotimaassa. Koulutuksen aihepiirejä ovat nykytilanteen kartoitus, talous-, tuotanto- ja markkinointiosaamisen kasvattaminen sekä riskienhallinta, nautakarjan non-food käyttö ja kumppanuus. Osallistujat tekevät esimerkiksi tilansa toiminnasta katetuottolaskemat sisältävän kilpailukykyanalyysin. Muita aihepiirejä voivat olla esimerkiksi viestintäosaamisen kasvattaminen sekä nautakarjan käyttö matkailussa, maisema- ja hoivaeläiminä. Aiheet muodostetaan koulutukseen osallistuvien tilojen tarpeiden pohjalta.

Toiminta-alue ja kohderyhmä

Toimintaan ovat tervetulleita kaikki pirkanmaalaiset tuottajat tai monialayrittäjät; karjankasvattajat tai sellaisiksi aikovat, erityisesti suomenkarjasta kiinnostuneet tilat. Myös muut kuin pirkanmaalaiset aihepiirin sisällä toimivat tahot ovat kohderyhmää.

Toteutusaika ja toteuttaja

Hankkeen toteutusaika on 1.4.2017-31.3.2020. Hanketta hallinnoi Ahlmanin koulun säätiö.

Rahoitus

Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 (90%) ja osallistuvat yritykset (10%).

Hankkeen yhteyshenkilö:

Projektipäällikkö Riitta Niiranen, [email protected], p. 050 570 7505


Parasta pöytään Pirkanmaalta -kehittämishanke

Parasta pöytään Pirkanmaalta – Lähiruokaa jokaiseen päivään -hankkeen ydinajatuksena on saada lähiruoka kiinteäksi osaksi kuluttajan päivittäistä elämää.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa paikallista ruokajärjestelmää kokoamalla lähiruoka-alan toimijoita yhteen sekä mahdollistamalla ja edistämällä kohtaamisia kuluttajien kanssa. Tavoitteena on myös lähiruokayritysten kannattavuuden kasvu. Kaksivuotisessa hankkeessa keskitytään lähiruokatuottajiin ja -jalostajiin sekä lyhyisiin ketjuihin. Hyvä yhteistyö valtakunnallisten hankkeiden kanssa auttaa laajentamaan näkökulmaa myös tukkutoimintaan ja ammattikeittiöihin.

Toimenpiteet

  • Tiivistetään lähiruokatoimijoiden eli tuottajien sekä alueellisten ja valtakunnallisten kehittäjien yhteistyötä. Yhteistyö mahdollistaa tehokkaan kehittämistyön sekä parhaiden käytänteiden levittämisen.
  • Lisätään kuluttajien lähiruokatietämystä ja kasvatetaan lähiruoan kysyntää.
  • Kehitetään lähiruoan tuotantoa kysyntälähtöisesti. Lähiruokatuotteiden on oltava haluttavia, tarpeellisia, arvolataukseltaan tyydyttäviä ja helppoja hyödyntää. Tuotteiden jalostusastetta nostamalla arvonlisäys jää yrittäjälle ja hyödyntää paikallistaloutta. Tuotteistamisessa huomioidaan myös vienti. Näiden asioiden aikaansaamiseksi toimijoille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää osaamistaan.
  • Kehitetään kuluttajan arkeen sopivia lähiruokareseptejä Pirkanmaan lähiruokatuottajien tuotteista ja selvitellään jatkojalostus- sekä yhteistyömahdollisuuksia.
  • Hyödynnetään erilaisia lyhyiden ketjujen jakelumalleja ja yhteistyössä kehitetään uudenlaisia toiminnan mahdollistavia logistiikkaketjuja. Laajennetaan REKO-toimintaa ja edistetään kumppanuusmaataloutta.
  • Yhdistetään lähimatkailu ja paikallinen ruoka entistä tiiviimmin, etsitään uusia ideoita, reittejä, kulkutapoja ja tekemisen malleja ja yhdistellään olemassa olevia hyviä asioita uusiksi kiinnostaviksi kokonaisuuksiksi. Selvitetään mahdollisuudet toritoiminnan lisäämiselle.
  • Järjestetään kaksi Keski-Eurooppaan suuntautuvaa benchmarkkaus- ja ammattimatkaa.

Toteuttajat

Hanketta hallinnoi Ahlman ja osatoteuttajina ovat ProAgria Etelä-Suomi ry, Maa- ja kotitalousnaiset sekä Ekokumppanit Oy.

Rahoittajat

Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Myös Ahlman rahoittaa hanketta.


Tiedolla ja osaamisella kasvuun -kehittämishanke

Tavoitteet ja toimenpiteet

Tiedolla ja osaamisella kasvuun on Pirkanmaan, Kanta- ja Päijät-Hämeen, Satakunnan sekä Varsinais-Suomen alueen yhteinen elintarvikealan yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena on elintarvikealan yrittäjien osaamisen kasvattaminen, yhteistyöhön kannustaminen ja koko toimialan kasvun mahdollistaminen. Tavoitteeseen pyritään räätälöidyillä eri teemoihin keskittyvillä infopäivillä, käytännön osaamisen lisäämiseen tähtäävillä ‘hands-on’-työpajoilla, yrittäjien tarpeesta nousevilla selvityksillä ja pilotoinneilla sekä koti- että ulkomaille suuntautuvilla ammattimatkoilla.

Pirkanmaan toimenpiteiden tiedotuskanavana toimii Parasta pöytään Pirkanmaalta -hankkeen nettisivut, jotka siirrettiin Parasta Pirkanmaalta -sivuston alle 2019.

Toiminta-alue ja kohderyhmä

Hankkeen toiminta-alueena on Pirkanmaa, Kanta- ja Päijät-Häme, Satakunta ja Varsinais-​​Suomi. Kohderyhmänä ovat elintarvikealan pk-yritykset ja alan yrittäjiksi ryhtymistä suunnittelevat.

Toteutusaika ja toteuttajat

Hanketta toteutetaan 1.1.2016 – 31.3.2019. Hanketta toteuttavat Hämeen ammattikorkeakoulu, Ahlmanin koulun Säätiö, Pyhäjärvi-instituuttisäätiö sekä Turun yliopiston Brahea-keskus, joka toimii myös yhteishankkeen hallinnoijana.

Rahoitus

Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 (80%) ja osallistuvat yritykset (20%).

Hankkeen yhteyshenkilöt

Pirkanmaa:

Eeva Ylinen

Kanta- ja Päijät-Häme:

Sanna Lento puh. 040 509 6443, sanna.lento(at)hamk.fi
www.kasvuahameessa.fi

Satakunta:

Marko Jori puh. 050 380 1621, marko.jori(at)pji.fi
Timo Katila puh. 044 034 4061, timo.katila(at)pji.fi
www.pyhajarvi-instituutti.fi

Varsinais-Suomi:

Sanna Vähämiko puh. 040 484 3556, sanna.vahamiko(at)utu.fi
Mervi Louhivaara puh. 0400 260 390, mervi.louhivaara(at)utu.fi
http://vs-lähiruoka.fi


Potkua lammaspisnekseen -hanke, 2012-2014

Hanke toteutettiin vuosina 2012-2014 ja se jalkautti kehittyvän lammastalouden kehittyneitä, hyviä käytäntöjä toiminta-alueemme lampoloihin. Koulutuksen tavoitteena oli tarkastella alueemme lammastuotantoa monipuolisesti, eri kohderyhmien vaihtelevat tarpeet ja toiveet huomioiden.

Tärkeimpään kohderyhmäämme kuuluivat tuotantoaan kehittävät lampurit. Lammastalouden lomittajien saaminen lammastilojen avuksi oli hankkeen toinen keskeinen tavoite. Yhtenä erityisryhmänä koulutuksessa mukana olivat myös lammastiloja palvelevat eläinlääkärit. Ryhmille yhteisenä teemana halusimme tukea alan verkostoitumista ja tuoda kaikille toimijoille näkökulman koko lammasketjun toimintaan.

Lammastalouden kehittyminen nojaa ammattitaidon lisäksi lammastuotteiden monipuolisuuteen ja jatkojalostuksen mahdollisuuksiin. Alalla elää toive suomenlampaan korkealaatuisen villan hyödyntävästä villakeskuksesta, Finnish Wool Centeristä sekä näky Oktoberfestin valloittamisesta suomalaisella, savustetulla lammasmakkaralla. Nämäkin voivat vielä tulevaisuudessa olla pitkäjänteisen työn tuloksekkaita hedelmiä.
Hanketta rahoitettiin Pirkanmaan ELY -keskuksen päätöksellä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahoitus; Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma).


Talous ylös – ravinteet alas

Ahlman-instituutti järjesti maatalouden ympäristötyökaluista koulutusta Talous ylös- ravinteet alas teemalla vuosina 2010 – 2012. Koulutuspäivistä sai valita omalle tilalle tarpeelliset tai osallistua kaikkiin.

Koulutus sopi erityisesti, jos haluaa

  • tunnistaa omia erityistukiin sopivia kohteita, koostaa ympäristökäsikirjan omalle tilalle ja tehdä ohjatusti oman tukihakemuksen
  • toimia vertaisneuvojana kannustamassa muita erityistukien käyttöön, vesiensuojelutoimenpiteisiin tai luonnon monimuotoisuuskohteiden tunnistamiseen ja hoitoon
  • tietää enemmän maatalouden ympäristökysymyksistä käytännön toiminnan tasolla

Koulutuksen tausta: Vesilahden MTK on toteuttanut yhdessä Vesilahden kunnan kanssa vertaisvalmennushankkeen erityistukien käyttöön ja vesiensuojeluun. Talous ylös – ravinteet alas – koulutuksessa vertaisneuvojat kouluttautuvat maatalouden vesiensuojelussa, erityistukikohteiden tunnistamisessa sekä neuvontatyön tekemisessä.

Hankkeen koulutusmateriaalia on koottu sivulle http://tara.wikidot.com/