Syvennä tietoasi suomenkarjasta!

Täältä löydät kattavan listauksen kaikista Suomessa suomenkarjaan liittyvistä julkaisuista sekä linkit alkuperäiseen julkaisuun, jos se on ollut saatavilla.

Julkaisulistaus on tehty yhteistyössä 2018 Lapin yliopiston Arktisen keskuksen hallinnoiman Pohjoisuomenkarjan maidon omaleimaisuuden hyödyntäminen (Lappari)-hankkeen kanssa.

Listaa päivitetään tarpeen vaatiessa. Jos huomaat virheen, tai jotain puuttuu, ota yhteyttä: Riitta Niiranen [email protected]

itäsuomenkarja lehmä ulkona

Ahlmanin Osiris. Kuva: Riitta Niiranen

Kirjat

Kaltio, M. J. 60 vuotta suomenkarjan jalostusta. Vammalan kirjapaino 1958.

Myllylä, Lauri. 1991. Suomenkarja / maan alkuperäinen karjarotu. Vantaa: Tikkurilan Paino Oy.

Nissinen, Tatu. Itä-Suomen maatiaiskarjaa ja piirteitä sen jalostustyöstä. Itä-Suomen karjanjalostusyhdistys 1922. http://hdl.handle.net/10138/169645

Nissinen, Tatu. Itä-Suomen karjan jalostustyö. WSOY, 1923.

Nissinen, Tatu. 1938. ISK tarkoitustaan toteuttamassa. Karjanjalostusyhdistys I.S.K.

Nissinen, Tatu. 1932. Jokamiehen opas : I.S.K.-karjasta Lahden näyttelyssä kesäk. 23-26 p:nä 1927, ja koko laajalla I.S.K:n alueella. Itä-Suomen Karjanjalostusyhdistys.

Nissinen, Tatu. 1932. Jokamiehen opas : I. S. K.-karjasta. 2, Suomen 13 yleisessä maatalousnäyttelyssä Viipurissa kesäk. 23 – heinäk. 2 p:nä 1932. Itä-Suomen karjanjalostusyhdistys.

Peltovuoma, A. Perä-Pohjolan karja: sen jalostus, ruokinta ja hoito. Otava 1916.

Lehtiartikkelit

Ainasoja Tuuli. (2010). Kyytöistä Bränditähtiä. MTT Elo asiakasjulkaisu. https://issuu.com/mttelo/docs/mtt_elo_2_09/8

Ala-Siurua Maija. (2022). Luonteikas palkintovasikka innosti kasvattamaan suomenkarjaa – ”Tämä on työtä, vapaa-aikaa ja harrastus” Maaseudun Tulevaisuus. Luonteikas palkintovasikka innosti kasvattamaan suomenkarjaa – ”Tämä on työtä, vapaa-aikaa ja harrastus” – Maatalous – Maaseudun Tulevaisuus

Ala-Siurua Maija. (2021). Suomenkarja sai oman yhdistyksen vaalimaan ainutlaatuisia rotuja. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1383300?

Ala-Siurua Maija. (2021). Lapinlehmä Ylläs on rotunsa toinen satatonnari – tamperelainen vanharouva saavutti maitokilojen virstanpylvään. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1417655

Ala-Siurua Maija. (2014). Sorkka pelastaa ketoja ja tuottaa luontoelämyksiä. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.833023

Ala-Siurua Maija. (2015). Kyyttö houkuttelee kuluttajia ostamaan luomua. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kyytt%C3%B6-houkuttelee-kuluttajia-ostamaan-luomua-1.115122

Eisto Silja. (2015). Lähiruokaa ja kansallisherkkuja: maistuisiko kyyttölihapullat? Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/l%C3%A4hiruokaa-ja-kansallisherkkuja-maistuisiko-kyytt%C3%B6lihapullat-1.124648

Forsman Merja. (2021). ”Elonkirjon lisääminen on yksi tilamme tärkeimmistä päämääristä” – Pukkilalaisella tilalla kasvatetaan harvinaista kyyttökarjaa ja hoidetaan perinnemaisemia. Itäväylä. Itäväylä (itavayla.fi)

Halla Tarja. (2015). Kyytönliha maistuu hampurilaisessa. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/artikkeli-1.802195

Heikinmatti Antti. (2019). Maatalouden suuruutta vastaan kapinoiva Ilmari Majuri on uhrannut itäsuomenkarjalle rahat, perheen ja melkein mielenterveydenkin: “Laitoin lehmät kaiken edelle”. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11068484

Heinonen Jukka. (2021). Erakko. Seura. https://seura.fi/ilmiot/reportaasit/entinen-kampaaja-rami-hiltunen-51-asuu-erakkona-pienessa-mokissa-ranualla/

Hiltunen Eija-Irene. (2013). Geenikarjan kohtalo vaakalaudalla. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.849136

Hämäläinen Veli-Pekka. (2011). Kyyttö ei ole enää pelkkä suojelukohde. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-5405249

Kainulainen Pauliina. (2016). Kyytön kyljessä. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/vieraskolumnit/kyyt%C3%B6n-kyljess%C3%A4-1.160686

Kantanen, J. (1999). Vuoden maatiaiseläin 100-vuotias itäsuomenkarja on maamme vanhin eläinrotu. Elävä Perimä.

Kantanen, J. (2008, November 25). Tuotteistaminen vahvistaa kyyttöjen suojelua. Maaseudun Tulevaisuus.

Kantanen, J. (2010). Suomen lehmä-brändi laajentaa ruokakulttuuria. Eläingeenivarat. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/477091?show=full

Kantanen, J. (1999). Maamme vanhin eläinrotu: vuoden maatiaiseläin 100-vuotias itäsuomenkarja. Maatiainen Ry.

Kantanen, J. (1999). Tiedossa olevat kyyttösuvut nyt geenipankissa. Elävä Perimä. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/444474?show=full

Kiianlinna, Akseli (toim.). 1908. Länsi-Suomen maatiaiskarja. Länsi-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen julkaisuja; 2. http://hdl.handle.net/10138/193781

Kinnunen, Nikke. (2020). Poliisi lopettu teuraskuljetuksesta karanneen kyytön – ehti olla vapaana lähes kaksi viikkoa. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1225487

Kivirinta Tuure. (2013). Länsisuomenkarja hurmaa hyvällä käytöksellään. Maaseudun Tulevaisuus. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/länsisuomenkarja-hurmaa-hyvällä-käytöksellään-1.31326

Kiviranta Tuure. (2014). Tavoitteena kestävä ja kiltti lehmä. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.852410

Koivisto Hannu. 2015. Ainon Iloinen luomumaitotila. Maaseutumedia. http://www.maaseutumedia.fi/ainon-iloinen-luomumaitotila/

Koivisto Hannu. 2016. Kauniit alkuperäisrodut ovat Harrin elämäntapa. Maaseutumedia. http://www.maaseutumedia.fi/kauniit-alkuperaisrodut-ovat-harrin-elamantapa/

Konttinen Jussi. (2016). Siperia opettaa kylmyyteen ihmeellisen nopeasti – jakutianhevonen ei ole moksiskaan 55 asteen pakkasesta. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/tiede/art-2000005022846.html

Kulmala Maikki. (2015). Lapinlehmä Mollamaija on Elman nimikkoeläin. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/artikkeli-1.791611

Laitala Henni. (2018). ”Eri rypäleistä tulee erimakuista viiniä, niin tietenkin eri maidoista tulee erimakuista jäätelöä”, sanoo luksusjäätelön valmistaja. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.266674

Laita Samuli. (2012). Superlehmien perimä on hyvin kapea – Kotimaa – Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002602723.html

Lehtinen Jukka. (2014). Suomenkarjassa on tähtiainesta. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.825670

Lehtonen Satu. (2017). Länsisuomalainen maatiaislehmä ei ole pahapäinen, vaikka niin luullaan. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/l%C3%A4nsisuomalainen-maatiaislehm%C3%A4-ei-ole-pahap%C3%A4inen-vaikka-niin-luullaan-1.174772

Lehtonen Satu. (2017). Ylämaankarjan tuotteistus on onnistunut, mutta suomalaisten oman lapinlehmän ei. Maaseudun Tulevaisuus. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ylämaankarjan-tuotteistus-on-onnistunut-mutta-suomalaisten-oman-lapinlehmän-ei-1.190223

Lehtonen Satu. (2018). 50 vuotta töitä, ja sitten tuli voitto – Marja Kylänpään suomenkarja nousi rotunsa parhaaksi. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.288796

Lehtonen Satu. (2018). Arvonsa tunteva alkuperäisrotu vei nuoren luomutuottajan sydämen. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.225689

Lehtonen Satu. (2018). Jari Leinosen tilalla on elävät esimerkit seitsemän eri vuosikymmenen sonnien tyttäristä. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.310180

Lehtonen Satu. (2018). Suomenkarjan elävä geenipankki ammuu vain viiden kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.228207

Lehtonen Satu. (2020). Sisukkaasta suomenkarjasta tuli pikkutilalle pääelinkeino ja intohimo, kun pienet ja persoonalliset kyytöt valtasivat isäntäparin sydämen. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1121491

Lensu Hanna. 2015. Jästipäisestä Jäähileestä sukeutui luotettava juhta. Maaseudun tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/artikkeli-1.809165

Leponiemi Timo. 2020. Suomalaisia perinnemaisemia inventoidaan nyt kiireellä – uhanalaisten luontotyyppien paras kaveri on kyyttökarja. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11438401

Lilja, T. (2013). Maatiaisrodut myötätuulessa. Maatiainen, 34–35. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/480383

Lilja, T. (2013). Karjankasvattajat uhanalaisten rotujen suojelijoina. Maatiaislehmien merkitys kasvattajille 2000-luvulla. Maatiainen, 95–100.

Lilja, T. (2008). Maatiaisrotujen säilyttäjinä epäyhtenäinen joukko innostuneita kasvattajia. Maatiainen, 17–19. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/474799?show=full

Maijala, K. (1999, January 29). Suomenkarjan tulevaisuus – valoa näkyvissä. Nauta.

Maijala, K. (1998). Näyttelystä kaikki alkoi. Nauta, 98(4).

Maijala, K. (2000). Itä-Suomen karjanjalostusyhdistyksen (ISK) perustaminen. Elävä Perimä . http://jukuri.luke.fi/handle/10024/444961

Mustonen Riitta. (2021). ”Elämä loksahti kohdalleen vasta kun ostettiin pari lehmää” – Herrakunnan tila asettui Saloon ja tuottaa laidunlihaa. Maaseudun Tulevaisuus, Kantri. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.1444997?

Mustonen Riitta. (2009). Kyyttö – sydämen vierimmäinen. Maaseudun Tulevaisuus, Kantri. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.1053878

Mustonen Riitta. (2009). Alkuperäiskarjan geenit syyniin. Maaseudun Tulevaisuus, Kantri. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.1053376

Mäkelä Juho. (2019). ”Maataloustuottajat haukkuvat lihantuotantoa kritisoivia ihmisiä elämästä vieraantuneiksi. Harvalla tuotantoalalla on varaa suhtautua asiakkaisiin yhtä tympeästi” – maatalouskapinallinen sanoo Ylelle. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.754496

Nordling, L. & Lensu, H. (2017). Jäähile-kyyttö tottelee hyvin, kunhan sitä muistaa helliä, lelliä ja leperrellä. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/j%C3%A4%C3%A4hile-kyytt%C3%B6-tottelee-hyvin-kunhan-sit%C3%A4-muistaa-helli%C3%A4-lelli%C3%A4-ja-leperrell%C3%A4-1.194042

Nurro Minna. (2021). ”Maitorotuisten nautojen jalostuksen suunta on huolestuttava, sillä tuotanto keskittyy yhä enemmän holstein-rotuun, jonka geenipooli on kapea” – alkuperäisrodut pyritään säilyttämään. Maaseudun Tulevaisuus. ”Maitorotuisten nautojen jalostuksen suunta on huolestuttava, sillä tuotanto keskittyy yhä enemmän holstein-rotuun, jonka geenipooli on kapea” – alkuperäisrodut pyritään säilyttämään – Tiede & tekniikka – Maaseudun Tulevaisuus

Ovaska Ulla. (2021). Kolumni: Alkuperäisrotujen arvostus nousussa – Kasvatukseen mahdollista saada tukea. Maaseudun Tulevaisuus. Alkuperäisrotujen arvostus nousussa – Kasvatukseen mahdollista saada tukea – Kolumnit – Maaseudun Tulevaisuus

Paananen K. & Lindfors S. (2017). Hääjuhlaan ilmestyi lauma siivottomia kuokkavieraita Espoossa – sulhanen: ”Ajattelin, että joukossamme on murhamies”. ilta-Sanomat. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005292100.html

Passoja Annu. (2017). Uhanalainen lapinlehmäkanta halutaan elvyttää – lapinlehmäjäätelöä maisteltiin Rovaniemellä | Yle Uutiset | yle.fi. https://yle.fi/uutiset/3-9616007

Penttinen Sari. (2017). Lehmiin ihastuneesta toimitusjohtajasta tuli itäsuomenlehmän osaomistaja – ”rapsutusoikeushan tämä on”. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/lehmiin-ihastuneesta-toimitusjohtajasta-tuli-it%C3%A4suomenlehm%C3%A4n-osaomistaja-rapsutusoikeushan-t%C3%A4m%C3%A4-on-1.208737

Perkkiö, Tanja. (2017). Lomailevat helsinkiläiset hoitavat kyyttöjä Ilomantsissa: ”Tämä voittaa kaikki ulkomaanmatkat” Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-9708437

Perkkiö, Tanja. (2021). Lehmäleirillä kohtaavat eläinrakkaat aikuiset, jotka haluavat lypsää – nyt myös miehet ovat löytäneet erilaisen kesäloman, katso video. Yle Uutiset. Lehmäleirillä kohtaavat eläinrakkaat aikuiset, jotka haluavat lypsää – nyt myös miehet ovat löytäneet erilaisen kesäloman, katso video | Yle Uutiset | yle.fi

Pääkirjoitus. (2012). Kiinnostavat maatiaiset. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/kiinnostavat-maatiaiset-1.9332

Remahl Jarkko. (2013). Kyyttö pitää maisemasta huolen syömällä. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-6752688

Rinta-Jouppi Anton. (2021). Nostalgianälkä iski lomalaisiin – kyyttöjä, kanoja ja keritsemistä, leireille tulijoita jonoksi asti Ilomantsissa. Talouselämä. Nostalgianälkä iski lomalaisiin – kyyttöjä, kanoja ja keritsemistä, leireille tulijoita jonoksi asti Ilomantsissa | Talouselämä (talouselama.fi)

Rönkkö Jouko (2012). Kyytönmaidosta saa monenlaista hyvää. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/artikkeli-1.899579

Savolainen Jaana. (2014). Tutkimus: Suomalaisten maatiaislehmien maito sopii hyvin cheddar-juustoon. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/ruoka/art-2000002709878.html

Seppälä, A., & Rinne, M. (2010). Liian paksu suomenkarjaksi. Maaseudun Tiede. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/477460

Sihvonen Marjatta. (2016). Maatiaispääoma kasvaa syödessä – ja tuottajien yhteistyössä. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maatiaisp%C3%A4%C3%A4oma-kasvaa-sy%C3%B6dess%C3%A4-ja-tuottajien-yhteisty%C3%B6ss%C3%A4-1.144835

Sihvonen, Marjatta. (2017). Olemme edelläkävijöitä! Geenipankkien hoitajat suuntaavat sisulla tulevaisuuteen. Geenivarat. http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/539206/luke_geenivarat_2017_s8-9.pdf?sequence=1

Tahvonen Raija, T. T. (2012). Herkkuja alkuperäiskarjan maidosta. Maaseudun Tulevaisuus. https://scholar.google.fi/citations?hl=en&user=Lk6ggjkAAAAJ&view_op=list_works&sortby=pubdate

Torikka Terhi. (2020). Tunturilehmät ovat pandaa harvinaisempia. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1293730

Torikka Terhi. (2016). ”Saa olla lehmä” – sonnin deitti-ilmoitus ilahduttaa netissä. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/saa-olla-lehm%C3%A4-sonnin-deitti-ilmoitus-ilahduttaa-netiss%C3%A4-1.139368

Torikka Terhi. (2019). Video: Karjanäyttelyssä pärjää vaikka kiimaisen hiehon kanssa, kunhan pysyy itse rauhallisena, tietää Justiina Kavander. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.463392

Tuominen Matti. (2017). Kyytöt ja poliisi ilmestyivät hääjuhlaan Espoossa – sulhanen IS:lle: “Ajattelin, että onkohan joukossamme murhamies”. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kyyt%C3%B6t-ja-poliisi-ilmestyiv%C3%A4t-h%C3%A4%C3%A4juhlaan-espoossa-sulhanen-is-lle-ajattelin-ett%C3%A4-onkohan-joukossamme-murhamies-1.198630

Anttilan lapinlehmät ampaisivat somesuosikeiksi – vaeltelevat vapaina pihapiirissä | Yle Uutiset | yle.fi. (n.d.). https://yle.fi/uutiset/3-9134561

Suomalainen lehmä on kotoisin Lähi-idästä – natsit yrittivät jalostaa nykynaudan esi-isää takaisin | Yle Uutiset | yle.fi. (2017). https://yle.fi/uutiset/3-9816716

Suomenkarja oli pääosassa Salossa | Nauta. (2017). Nauta. http://www.nauta.fi/uutinen/suomenkarja-oli-pääosassa-salossa

Suomenkarjan rotuosuudet ajan tasalle | Nauta. (2017). Nauta. http://www.nauta.fi/jalostus/suomenkarjan-rotuosuudet-ajan-tasalle

Suomenkarja on sitkeää ja sisukasta sorttia – Akaan Seutu. (n.d.). https://akaanseutu.fi/2017/07/28/suomenkarja-on-sitkeaa-ja-sisukasta-sorttia/

Teemapäivässä pohditaan lapinlehmän maidon käyttöä ja jatkojalostusta – Lapin Kansa. (2017, October 20). Uusirovaniemi. https://www.lapinkansa.fi/uusirovaniemi/teemapaivassa-pohditaan-lapinlehman-maidon-kayttoa-ja-jatkojalostusta-200474651/

Vain tuhat yksilöä jäljellä: Supermaitoa lypsävä lapinlehmä halutaan pelastaa vaikka matkailun avulla – Lapin Kansa. (2017, February). Lapin Kansa. https://www.lapinkansa.fi/lappi/vain-tuhat-yksiloa-jaljella-supermaitoa-lypsava-lapinlehma-halutaan-pelastaa-vaikka-matkailun-avulla-15902478/

Viilo Tuulikki. (2015). Lehmäleirillä saa olla onnellisen tehoton. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.807894

Viilo Tuulikki. (2016). 58 hiehoa lähti karkuteille Laukaassa – villeimmät kyytöt edelleen kateissa. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/58-hiehoa-l%C3%A4hti-karkuteille-laukaassa-villeimm%C3%A4t-kyyt%C3%B6t-edelleen-kateissa-1.145758

Viilo Tuulikki. (2016). Karannut Muurikki löysi uuden lauman – seikkailut päättyivät lassolla ja nukutuskiväärillä! Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/karannut-muurikki-l%C3%B6ysi-uuden-lauman-seikkailut-p%C3%A4%C3%A4ttyiv%C3%A4t-lassolla-ja-nukutuskiv%C3%A4%C3%A4rill%C3%A4-1.152626

Viilo Tuulikki. (2016). Sisukas suomenkarja pitää pohjoisen puolta – Lelu-sonnille ja treffi-ilmoituksella löytyneelle Huldalle tiedossa jälkikasvua. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/sisukas-suomenkarja-pit%C3%A4%C3%A4-pohjoisen-puolta-lelu-sonnille-ja-treffi-ilmoituksella-l%C3%B6ytyneelle-huldalle-tiedossa-j%C3%A4lkikasvua-1.171663

Viilo Tuulikki. (2016). Kyyttörakkaus kukoistaa – Lelu-sonni sai kesäonnen treffi-ilmoituksella. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/kyytt%C3%B6rakkaus-kukoistaa-lelu-sonni-sai-kes%C3%A4onnen-treffi-ilmoituksella-1.150894

Viilo Tuulikki. (2016). Lelu-sonnilla tärppäsi netissä: morsiameksi löytyi ihanainen Inga. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lelu-sonnilla-t%C3%A4rpp%C3%A4si-netiss%C3%A4-morsiameksi-l%C3%B6ytyi-ihanainen-inga-1.141046

Väitökset, Pro Gradut ja opinnäytetyöt

Ajayi, Busayo. 2019. Genetic variation in the production traits of Western Finncattle. Helsingin Yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201903051413

Haaja, Heidi; Happonen, Veera. 2019. Vankilalehmien suku: Pelson lapinlehmien emälinjat. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051510049

Hakala, Kalle. (2012). Gonadihypoplasia lapinlehmillä Ruotsissa ja Suomessa. Lisensiaatintutkielma, Helsingin Yliopisto. https://core.ac.uk/download/pdf/14924464.pdf

Jumpponen, Martti. 2019. Suomenkarjan ruokinnan haasteet. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019081217793

Juvani, J. 2014. Pohjoissuomenkarjan kantakirja-analyysi. Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110415184

Karja, M., & Miia. (2012). Suomenkarjan ja suomenlampaan suojelun ohjauskeinot. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/36489

Kinnunen, Anu. (2010). Suomenkarjan käyttö terapiaeläimenä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101051054

Kovanen, M. (2012). ”Ihmisen kokoinen” eläinsuhde ja sosiokulttuurinen kestävyys pientilojen asukkaiden lehmämuistoissa. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/40626

Kourimo, Emilia. (2020). Kyytöt emolehmätuotannossa. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003304086

Latvala, J. (2016). Länsisuomenkarjan kilpailukykyisyys maidontuotannossa. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819588

Lappalainen, Anni. (2018). Suomenkarjan maidon ja lihan yhteistyömahdollisuudet. Savonia Ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910873

Lönngren, T. (2011). Suomalaisten maatiaisnautarotujen maidon koostumus- ja juoksettumisominaisuudet. Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, ISSN 0355-1180

Mehtälä, Ilkka; Rimpiläinen, Johanna. (2010). Pohjois- ja itäsuomenkarjan geenipankkitoiminnan toimintaohjeet. Savonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179539

Niemi, H. (2014). Länsisuomenkarjan terveysominaisuudet. Hämeen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817288

Niinikoski, Heli. (2008). Lapinlehmien tuotantotulosten kehittäminen Pelson karjassa.

Ojanperä, S. (2012). Suomenkarjan tuotosseuranta Luomalan tilalla. https://www.theseus.fi/handle/10024/45260

Ovaska, U. (2017). Väitös: Genes, Gastronomy and Gratitude: The development and future of the conservation of native breeds. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/102021/978-952-03-0534-5.pdf?sequence=1

Palmio, Annu. (2013). Suomenkarjalehmien rehujen syönti, ravintoaineiden saanti, maitotuotos ja rehujen hyväksikäyttö. Helsingin yliopisto. Pro Gradu Annu Palmio

Penttilä, Johanna. (2011). Itäsuomenkarjan tuotteistuksen eteneminen: Syksy 2010 – Kevät 2011. https://www.theseus.fi/handle/10024/29340

Rantanen, Elli. (2013). Alkuperäisrotuisten sonnivasikoiden välitys. Karelia Ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301311897

Rajakangas Anna-Maija. (1988). Lypsylehmien rakenneominaisuuksien perinnölliset tunnusluvut. Kotieläinten jalostustieteen laitos, Helsingin yliopisto. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/439766?show=full

Rönn, Sofia. (2013). Framtidsutsikter för finsk lantrasboskap. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304255111

Saine, A. (2013). Alkuperäiskarjojen maidon ja lihan tuotteistaminen ja kehittäminen. HAMK University of Applied Sciences. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302052080

Siipola, Anne. (2019). Ayrshiren ja suomenkarjan perinnöllisen vaihtelun tila sukupuutiedoista arvioituna. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906122712

Sinkkonen, Sanna. (2013). Suomen alkuperäiskarjan maitoproteiinien vaikutus cheddarjuuston valmistukseen ja koostumukseen. Maisterintutkielmat 2013 – Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos – Helsingin yliopisto.

Sjöblom, Kateriina. (2017). Länsisuomenkarjan populaation nykytilanne ja vanhojen sonnien käyttö sukusiitosasteen nousun hillitsijänä. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/181465

Soukkanen, Anna. (2011). Hallittu siirtyminen alkuperäisrodun kasvattajaksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011083112779

Stoor, Katri. (2020). Itäsuomenkarjan kantakirja-analyysi vuosilta 1900-1911. Hämeen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149098

Sutinen, Miija. (2019). Suomenkarjan käyttö emolehmänä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827403

Tienhaara, Annika. 2020. Benefits of conserving agricultural genetic resources in Finland : Summary of the recent Finnish research and setting it in the international context. Helsingin Yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-896-8

Tuomivaara, A. (2016). ”PIENIRUOKANEN SE ON TUOTTOONSA NÄHEN” Lapinlehmän ruokinta ennen ja nyt. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121220059

Vainionpää, Anna-Maria. 2011. Vankien kokemuksia eläinavusteisesta työtoiminnasta. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060711261

Tieteelliset julkaisut

Beja-Pereira, A., Luikart, G., England, P. R., Bradley, D. G., Jann, O. C., Bertorelle, G., … Erhardt, G. (2003). Gene-culture coevolution between cattle milk protein genes and human lactase genes. https://doi.org/10.1038/ng1263

Bickhart, D. M., Xu, L., Hutchison, J. L., Cole, J. B., Null, D. J., Schroeder, S. G., … Liu, G. E. (2016). Diversity and population-genetic properties of copy number variations and multicopy genes in cattle. DNA Research : An International Journal for Rapid Publication of Reports on Genes and Genomes, 23(3), 253–62. https://doi.org/10.1093/dnares/dsw013

Caroli, A., Chessa, S., Bolla, P., Budelli, E., & Gandini, G. C. (2004). Genetic structure of milk protein polymorphisms and effects on milk production traits in a local dairy cattle. Journal of Animal Breeding and Genetics, 121(2), 119–127. https://doi.org/10.1111/j.1439-0388.2003.00443.x

Ettala Elsi. (1984). Ayrshire-, friisiläis- ja suomenkarjalehmien vertailu kotoisilla rehuilla. Maatalouden tutkimuskeskus.

Ettala Elsi, V. E. (2006). Comparison of Finnish Ayrshire, Friesian and Finncattle on grass silage-cereal and hay-urea-cereal diets : 2. Intake and nutrient supply during the first three production years. Annales Agriculturae Fenniae.

Ettala, E. (1984). Comparison between Ayrshire, Friesian and Finnish cattle cows on home – produced feeds. Journal of Agricultural Science in Finland = Maataloustieteellinen Aikakauskirja., 509–524.

Falck-Billany, H., Maijala. JALOSTUSVALINNAN MAHDOLLISUUDET MUUTTAA MAIDON RASVA-JA VALKUAISKOOSTUMUSTA. KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 72 http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/439654/keljal_tiedote72.pdf?sequence=1

Hakala, K. (2012, November 30). Gonadihypoplasia lapinlehmillä Ruotsissa ja Suomessa. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37673

Hiemstra, Sipke Joost (ed.); Haas, Yvette de (ed.); Mäki-Tanila, Asko (ed.); Gandini, G. (ed. . (2010). Local cattle breeds in Europe : development of policies and strategies for self-sustaining breeds. (G. Hiemstra, Sipke Joost (ed.); Haas, Yvette de (ed.); Mäki-Tanila, Asko (ed.); Gandini, Ed.). https://doi.org/http://dx.doi.org/doi:10.3921/978-90-8686-697-7

Huhtanen Pekka. (1982). Suomenkarjan kokonaistaloudellisuus muihin rotuihin verrattuna. fi. https://doi.org/URN:NBN:fi-fe2015061610357

Huuskonen, A. A comparison of Nordic Red, Holstein-Friesian and Finnish native cattle bulls for beef production ans carcass traits. Agricultural and Food Science, (2014) 23: 159-164.

Huuskonen, A., Jansson, S., Honkavaara, M., Tuomisto, L. and Kauppinen, R. 2010. Performance, meat fatty acid profile and meat colour of dairy bulls finished on grazed pasture or grass silage-based diets with similar concentrate allowances. Acta Agriculturae Scandinavica, Section A – Animal Science, 60: 2, 104-111.

Ikonen, T., Ruottinen, O., Erhardt, G., & Ojala, M. (2009). Allele frequencies of the major milk proteins in the Finnish Ayrshire and detection of a new K-casein variant. Animal Genetics, 27(3), 179–181. https://doi.org/10.1111/j.1365-2052.1996.tb00947.x

Iso-Touru Terhi, Tapio Miika, Vilkki Johanna, Kiseleva Tatjana, Ammosov I, Ivanova Zoya, Popov R., Ozerov Mischa, J. K. (2016). Genetic diversity and genomic signatures of selection among cattle breeds from Siberia, eastern and northern Europe. Animal Genetics, 47(6), 647–657. https://doi.org/10.1111/age.12473

Joost, S., Yvett, H., Haas, D., Mäki-Tanila, A., & Gandini, G. (n.d.). Local cattle breeds in Europe. https://doi.org/10.3920/978-90-8686-697-7

Kantanen Juha, Tupasela Tuomo, Iso-Touru Terhi, Kurppa Sirpa, Lilja Taina, Rinne Marketta, Seppälä Arja, Soini Katariina, Hyvärinen Helena, Nousiainen Jouni, Palmio Annu, T. A. (2013). Suomenkarjan erityisominaisuudet hyötykäyttöön. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201401241281

Kantanen, J. (2016). S0123 The adaptation of farm animals to northern and arctic environments. In Journal of Animal Science (Vol. 94, pp. 12–12). American Society of Animal Science. https://doi.org/10.2527/jas2016.94supplement412x

Kantanen, J., Olsaker, 1I., Adalsteinsson, S., Sandberg, K., Eythorsdottir, E., Pirhonen, K., & Holm, L.-E. (1999). Temporal changes in genetic variation of North European cattle breeds. Animal Genetics, 30(1), 16–28. https://doi.org/10.1046/j.1365-2052.1999.00379.x

Kantanen, J., Olsaker, I., Holm, L.-E., Lien, S., Vilkki, J., Brusgaard, K., … Adalsteinsson, S. (2000). Genetic diversity and population structure of 20 north European cattle breeds. Journal of Heredity, 91(6), 446–457. https://doi.org/10.1093/jhered/91.6.446

Kantanen, J., Edwards, C. J., Bradley, D. G., Viinalass, H., Thessler, S., Ivanova, Z., … Vilkki, J. (2009). Maternal and paternal genealogy of Eurasian taurine cattle (Bos taurus). Heredity, 103(5), 404–415. https://doi.org/10.1038/hdy.2009.68

Kantanen, J., Vilkki, J., Elo, K., & Mäki-Tanila, A. (2009). Random amplified polymorphic DNA in cattle and sheep: application for detecting genetic variation. Animal Genetics, 26(5), 315–320. https://doi.org/10.1111/j.1365-2052.1995.tb02665.x

Kantanen, J. (2012). Nautarotujen geneettisen omaleimaisuuden vertailu: valinnan vaikutuksen tarkastelu. fi. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/441749

Kantanen, J. (1997). Maatiaisrodut kuuluvat osaksi elävää maaseutua. Maatalouden tutkimuskeskus (MTT) / KEL Kotieläintuotannon tutkimuslaitos / Eläinjalostuksen tutkimusala EJA.

Kantanen, J. (1996). Kotieläinten geenivarojen säilyttämistoiminta Suomessa, Bevarandet av husdjursgener i Finland. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/439820

Kantanen, J. (2012). Nautarotujen geneettisen omaleimaisuuden vertailu : valinnan vaikutuksen tarkastelu. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/441749

Kantanen, J. (1999). Genetic diversity of domestic cattle (Bos taurus) in North Europe. University of Joensuu. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/439670

Kantanen, J. (1995). Suosimalla suomenkarjaa perinnöllinen muuntelu säilyy. Omavarainen Maatalous, 18–25.

Kantanen, J., Lilja, T., & Manninen, E. (2007). Talkoot suomenkarjan tulevaisuuden turvaamiseksi. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/442104

Kantanen, J., Løvendahl, P., Strandberg, E., Eythorsdottir, E., Li, M.-H., Kettunen-Præbel, A., … Meuwissen, T. (2015). Utilization of farm animal genetic resources in a changing agro-ecological environment in the Nordic countries. Frontiers in Genetics, 6, 52. https://doi.org/10.3389/fgene.2015.00052

Kantanen, J., Løvendahl, P., Strandberg, E., Eythorsdottir, E., Li, M.-H., Kettunen-Praebel, A., … Wang, S. (2015). Utilization of farm animal genetic resources in a changing agro-ecological environment in the Nordic countries. https://doi.org/10.3389/fgene.2015.00052

Kantanen, J., Olsaker, I., Brusgaard, K., Eythorsdottir, E., Holm, L.-E., Lien, S., … Adalsteinsson, S. (2000). Frequencies of genes for coat colour and horns in Nordic cattle breeds. Genetics Selection Evolution, 32(6), 561. https://doi.org/10.1186/1297-9686-32-6-561

Kantanen, J., & Vilkki, J. (2006). Final report on the NGH funded research project to the Nordic Gene Bank for Farm Animals (NGH) : Baltic and Nordic cattle breeds in the global context : molecular genetic approach. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/441536

Karja, M., Lilja, T., & Dark, M.-L. (2007). Alkuperäisrotujen säilyttämisen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat Miia Karja ja Taina Lilja (toim.). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/464997

Line Sass Kierkegaard, Linn Fenna Groeneveld, Anne Kettunen & Peer Berg (2020) The status and need for characterization of Nordic animal genetic resources, Acta Agriculturae Scandinavica, Section A — Animal Science, 69:1-2, 2-24, DOI: https://doi.org/10.1080/09064702.2020.1722216

Kristensen, T. N., Hoffmann, A. A., Pertoldi, C., Stronen, A. V, López, E., & Maturana, D. (2015). What can livestock breeders learn from conservation genetics and vice versa? https://doi.org/10.3389/fgene.2015.00038

Kurppa, Sirpa; Kantanen, Juha; Karja, Miia; Lilja, Taina; Partanen, Ulla; Soini, Katriina; Turunen, Harri; Takamaa, Heli; Tuure, V.-M. (2008). Maatiaiseläinten suojelusta yritystoimintaa ja yhteiskunnallista hyvinvointia? In Maataloustieteen Päivät (p. 23). Suomen Maataloustieteellisen Seuran. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/473577

Latvala, T., Soini, K., Pouta, E., Kantanen, J., & Lilja, T. (2016). Suomenkarjan geenivarat hyötykäyttöön: kohti tuotteiden ja palveluiden tuotteistamista. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/532153

Lilja, T. (2012). Karjankasvattajat uhanalaisten rotujen suojelijoina. ALUE JA YMPÄRISTÖ, 2, 95–100.

Li, M.-H., Iso-Touru, T., Laurén, H., & Kantanen, J. (2010). A microsatellite-based analysis for the detection of selection on BTA1 and BTA20 in northern Eurasian cattle (Bos taurus) populations. Genetics Selection Evolution, 42(1), 32. https://doi.org/10.1186/1297-9686-42-32

LI, M.-H., TAPIO, I., VILKKI, J., IVANOVA, Z., KISELYOVA, T., MARZANOV, N., … KANTANEN, J. (2007). The genetic structure of cattle populations (Bos taurus) in northern Eurasia and the neighbouring Near Eastern regions: implications for breeding strategies and conservation. Molecular Ecology, 16(18), 3839–3853. https://doi.org/10.1111/j.1365-294X.2007.03437.x

Lien, S., Kantanen, J., Olsaker, 1I., Holm, L.-E., Eythorsdottir, E., Sandberg, K., … Adalsteinsson, S. (1999). Comparison of milk protein allele frequencies in Nordic cattle breeds. Animal Genetics, 30(2), 85–91. https://doi.org/10.1046/j.1365-2052.1999.00434.x

Lilja, T., Soini, K., & Mäki-Tanila, A. (n.d.). Eastern Finncattle − unique and respected germ plasm − products gained gourmet reputation − development of milk production needs attention. http://www.regionalcattlebreeds.eu/wp/documents/WP1-Breedcase-NautaEasternFinncattle.pdf

Lindström, U. (n.d.). SOME POINTS OF VIEW ON THE ESTIMATION AND IMPORTANCE OF GENETIC CHANGE IN POPULATIONS OF DAIRY CATTLE. https://gsejournal.biomedcentral.com/track/pdf/10.1186/1297-9686-3-2-161?site=gsejournal.biomedcentral.com

Lönngren, T., Tupasela, T., Alatossava, T., & Kantanen, J. (2011, April 18). Alkuperäiskarjojen maidot täynnä positiivisia ominaisuuksia, 48–49. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/478212

Maijala Kalle. (1966). ON THE POSSIBILITY OF PREDICTING THE SUCCESS OF A BULL’S DAUGHTERS FROM HIS BLOOD TYPE. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/484666

Maijala, K. (n.d.). NEED AND METHODS OF GENE CONSERVATION IN ANIMAL BREEDING (*). https://gsejournal.biomedcentral.com/track/pdf/10.1186/1297-9686-2-4-403?site=gsejournal.biomedcentral.com

Maijala, K. (1998). Naudan ja itä-suomenkarjan esihistoriaa ja historiaa Suomessa. Suomen Alkuperäiskarja. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/444937?show=full

Moisio, S., Elo, K., Kantanen, J., & Vilkki, J. (1998). Polymorphism within the 3′ flanking region of the bovine growth hormone receptor gene. Animal Genetics, 29(1), 55–57. https://doi.org/10.1046/j.1365-2052.1998.00254.x

Mäki-Tanila Asko, N. T. (n.d.). Geneettisen vaihtelun ylläpito kryovarastoissa. http://www.regionalcattlebreeds.eu/publications/documents/Nauta kryo suom.pdf

Mäki-Tanila, A., & Nikkonen, T. (n.d.). Cryostorage of genetic variation in Finncattle breeds. http://www.regionalcattlebreeds.eu/publications/documents/Cryostorage of genetic variation in Finncattle breeds engl.pdf

Pihlanto, A., Järvenpää, E., & Tupasela, T. (2013). Digestion of Finnish native cattle milks and “faba bean” http://jukuri.luke.fi/handle/10024/481949

Poulsen, N. A., Gregersen, V. R., Maciel, G. M., Madsen, L. B., Buitenhuis, B., Hansen, M. S., … Larsen, L. B. (2017). Novel genetic variation associated to CSN3 strongly affects rennet-induced milk coagulation. International Dairy Journal, 71, 122–130. https://doi.org/10.1016/J.IDAIRYJ.2017.03.012

Rinne K., M. S. ja S.-L. R. (1993). Ayrshiren, friisiläisen ja suomenkarjan monivuotinen vertailu kotovaraisella säilörehu-vilja- ja heinä-vilja-urearuokinnalla. Maaninka. http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/442175/maatut5_93.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Salo, R. (2001, January 17). Kyyttö ja kumppanit pelastuivat. Elintarviketuotanto & Ympäristö.

Saveli Kärt E Pärna H Viinalass A Tänavots R Klimas Z Grislis, O. O., Saveli Kärt M Piirsalu Ass E Orgmets Ass H Peterson E Pärna H Viinalass, O. O., Grislis, Z., Kiiman, H., Klimas, R., Strautmanis, D., & Tölle, K. H. (2004). ANIMAL BREEDING in the BALTICS Ministry of Agriculture of Estonia Nordic Gene Bank for Farm Animals Estonian Chamber of Agriculture and Commerce Animal Recording Centre.://ph.emu.ee/~alo/pdf/babc/babcX.pdf#page=9

Sharma, V., Sharma, S., Dahiya, D. K., Khan, A., Mathur, M., & Sharma, A. (2017). Coagulase gene polymorphism, enterotoxigenecity, biofilm production, and antibiotic resistance in Staphylococcus aureus isolated from bovine raw milk in North West India. Annals of Clinical Microbiology and Antimicrobials, 16(1), 65. https://doi.org/10.1186/s12941-017-0242-9

Sharma, V., Sharma, S., Dahiya, D. K., Khan, A., Mathur, M., & Sharma, A. (2017). Coagulase gene polymorphism, enterotoxigenecity, biofilm production, and antibiotic resistance in Staphylococcus aureus isolated from bovine raw milk in North West India. Annals of Clinical Microbiology and Antimicrobials, 16(1), 65. https://doi.org/10.1186/s12941-017-0242-9

Soini Katariina ja Taina Lilja (toim.). (n.d.). Alkuperäiset kotieläinrotumme Green care -toiminnassa. http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/482112/mttkasvu19.pdf?sequence=1#page=49

Soini Katriina, L. T. (2014). Alkuperäiset kotieläinrotumme Green Care -toiminnassa. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/482112

Soppela Päivi, Tuomivaara Anne, Honkatukia Mervi. (2018). Pohjoissuomenkarjan maidon omaleimaisuuden hyödyntäminen. Lapin Yliopisto, Arktinen Keskus. Arktisen keskuksen tiedotteita 63. https://www.researchgate.net/publication/335866938_Soppela_Tuomivaara_Honkatukia_2018_Pohjoissuomenkarjan_maidon_omaleimaisuuden_hyodyntaminen

Szczerbal I., Robinson T.J., Duran A., … (n.d.). Ectopic position of duplicated c-Kit gene… http://www.ngunicattle.info/Publications/Posters/Poster 2016.pdf

TAPIO, I., VÄRV, S., BENNEWITZ, J., MALEVICIUTE, J., FIMLAND, E., GRISLIS, Z., … KANTANEN, J. (2006). Prioritization for Conservation of Northern European Cattle Breeds Based on Analysis of Microsatellite Data. Conservation Biology, 20(6), 1768–1779. https://doi.org/10.1111/j.1523-1739.2006.00488.x

Tienhaara, A., Ahtiainen, H., & Pouta, E. (2013). Consumers as Conservers—Could Consumers’ Interest in a Specialty Product Help to Preserve Endangered Finncattle? Agroecology and Sustainable Food Systems, 37(9), 1017–1039. https://doi.org/10.1080/21683565.2013.820249

Torniainen Päivi. (1991). Maidon aineosien vaihteluun vaikuttavat tekijät ja perinnölliset tunnusluvut Suomen lypsykarjaroduissa. Kotieläinjalostuksen tiedote. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/439778

Tupasela Tuomo, J. V. ja J. K. (2014). Tutkimus osoitti: suomenkarjan maitoa kannattaa jatkojalostaa. Geenivarat 2014. https://scholar.google.fi/citations?hl=en&user=Lk6ggjkAAAAJ&view_op=list_works&sortby=pubdate

Tupasela Tuomo, Joutsjoki Vesa, J. K. (2014). Suomen Lehmä-Brändi: itä-, länsi-ja pohjoissuomenkarjan maitojen hyödyntäminen erikoistuotteissa loppuraportti 2011-2013. http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/482709/SLB Loppuraportti 28 3 2014.pdf?sequence=1

Tupasela, T., & Kantanen, J. (2011). Suomen lehmä-hanke edistää uhanalaisten alkuperäisrotujen tuotteistamista. Elintarvike Ja Terveys, 50–54. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/478793?show=full

Tupasela, T., & Lönngren, T. (2011). Suomenkarjan maidoissa useita hyviä ominaisuuksia : alkuperäiskarjojemme maidosta uutta tietoa Kulttuurirahaston tuella. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/478288

Turkki, A., Ettala, E., & Suvitie, M. (1990). Comparison of Finnish Ayrshire, Friesian and Finncattle on grass silage-cereal and hay-urea-cereal diets. 6. Economic comparison. Annales Agriculturae Fenniae, 29(4), 357–367. https://www.cabdirect.org/cabdirect/abstract/19911435673

Weldenegodguad, M., Popov, R., Pokharel, K. Ammosov, I., Ming, Y., Ivanova Z., & Kantanen, J. (2019). Whole genome sequencing of three native cattle breeds from northernmost cattle farming regions. Livestock Genomics. https://doi.org/10.3389/fgene.2018.00728

Verrier Etienne, Berg Peer, Calus Mario, Buitenhuis Bart, W. J. (n.d.). Breeding programs for rare local breeds to conserve and use their unique traits – WUR. https://www.wur.nl/en/article/Breeding-programs-for-rare-local-breeds-to-conserve-and-use-their-unique-traits.htm

Verrier, E., Tixier-Boichard, M., Bernigaud, R., & Naves, & M. (n.d.). Conservation and value of local livestock breeds: usefulness of niche products and/or adaptation to specific environments. https://s3.amazonaws.com/academia.edu.documents/37811410/20.pdf?AWSAccessKeyId=AKIAIWOWYYGZ2Y53UL3A&Expires=1510661144&Signature=zvGQyLe7R0BreAZl5I0LSC2eAM8%3D&response-content-disposition=inline%3B filename%3DConservation_and_value_of_local_livestoc.pdf

Vuorio, H., Soini, K., Partanen, U., Lilja, T., & Kurppa, S. (2012). How to combine native breeds, enterpreneurship and sustainability? http://jukuri.luke.fi/handle/10024/460185

Suomenkarja. (n.d.). Retrieved January 12, 2018, https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/em/opastuksen-kulku/suomenkarja

Suomenkarja – VikingGenetics International. (n.d.). http://www.vikinggenetics.fi/lypsyrodut/suomenkarja/suomenkarja

Alkuperäisrotujen säilytys

ERFP European Regional Focal Point for Animal Genetic Resources (Eurooppalainen eläingeenivarakoordinaattorien verkosto) https://www.animalgeneticresources.net/

FAO Genetics (Food and Agriculture organization of the United Nations, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö) http://www.fao.org/animal-genetics

Luonnonvarakeskus Luke. Eläingeenivaraohjelma. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/geenivarat/elaingeenivarat/

G. Leroya, R. Baumunga, D. Notterb, E. Verrierc, M. Wurzingere, B. Scherfa. (2017). Stakeholder involvement and the management of animal genetic resources across the world. Livestock Science. Vol 198 120-128. Stakeholder involvement and the management of animal genetic resources across the world  (Tässä artikkelissa käsitellään eri maiden käytäntöjä eläingeenivarojen säilytystyössä)

Pehu, Tuula; Kiviharju, Elina; Rusanen, Mari; Kantanen, Juha; Heinimaa, Petri.  (2018). Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallinen geenivaraohjelma. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisut. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-994-4

Lainsäädäntö joka ohjaa eläingeenivarojen säilytystoimintaa:

Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (Convention on Biological Diversity, CBD, 1993, SopS 78/1994)  https://www.cbd.int/convention/ ja sen alainen Nagoyan pöytäkirja (2014) https://www.cbd.int/abs/text/

FAO:n eläingeenivaroja koskeva kansainvälinen toimintaohjelma (Global Plan of Action for Farm Animal Genetic Resources, 2007) http://www.fao.org/3/a1404e/a1404e00.htm

Lisäksi luonnonvarojen suojelua ja kestävää käyttöä koskeva EU- ja kansallinen lainsäädäntö ja strategiat ohjaavat geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä kansallisella tasolla.

Podcastit, blogit ja TV

Eläinten historiaa. Yle Areena. Korvaamaton lehmä. https://areena.yle.fi/audio/1-3052826

Majuri, Ilmari. Oukanmäen blogi. Kirjoituksia pohjoissuomenkarjan pelastusoperaatiosta 70-80-luvuilla. Lapinlehmän jäljillä ja muita maahenkisiä kertomuksia (oukanmaki.blogspot.com)

Tiedeykkönen. Yle Areena. 2021. Suomenhevosten kantaori Einon hauta on kaivettu auki – alkuperäisroduistamme monet ovat uhanalaisia. Professori Juha Kantasen haastattelu. https://areena.yle.fi/audio/1-50821757