Syvennä tietoasi suomenkarjasta!
Täältä löydät kattavan listauksen kaikista Suomessa suomenkarjaan liittyvistä julkaisuista sekä linkit alkuperäiseen julkaisuun, jos se on ollut saatavilla.
Julkaisulistaus on tehty yhteistyössä 2018 Lapin yliopiston Arktisen keskuksen hallinnoiman Pohjoisuomenkarjan maidon omaleimaisuuden hyödyntäminen (Lappari)-hankkeen kanssa.
Listaa päivitetään tarpeen vaatiessa. Jos huomaat virheen, tai jotain puuttuu, ota yhteyttä: Riitta Niiranen [email protected]
Ahlmanin Osiris. Kuva: Riitta Niiranen
Kirjat
Kaltio, M. J. 60 vuotta suomenkarjan jalostusta. Vammalan kirjapaino 1958.
Myllylä, Lauri. 1991. Suomenkarja / maan alkuperäinen karjarotu. Vantaa: Tikkurilan Paino Oy.
Nissinen, Tatu. Itä-Suomen maatiaiskarjaa ja piirteitä sen jalostustyöstä. Itä-Suomen karjanjalostusyhdistys 1922. http://hdl.handle.net/10138/169645
Nissinen, Tatu. Itä-Suomen karjan jalostustyö. WSOY, 1923.
Nissinen, Tatu. 1938. ISK tarkoitustaan toteuttamassa. Karjanjalostusyhdistys I.S.K.
Nissinen, Tatu. 1932. Jokamiehen opas : I.S.K.-karjasta Lahden näyttelyssä kesäk. 23-26 p:nä 1927, ja koko laajalla I.S.K:n alueella. Itä-Suomen Karjanjalostusyhdistys.
Nissinen, Tatu. 1932. Jokamiehen opas : I. S. K.-karjasta. 2, Suomen 13 yleisessä maatalousnäyttelyssä Viipurissa kesäk. 23 – heinäk. 2 p:nä 1932. Itä-Suomen karjanjalostusyhdistys.
Peltovuoma, A. Perä-Pohjolan karja: sen jalostus, ruokinta ja hoito. Otava 1916.
Lehtiartikkelit
Ainasoja Tuuli. (2010). Kyytöistä Bränditähtiä. MTT Elo asiakasjulkaisu. https://issuu.com/mttelo/docs/mtt_elo_2_09/8
Ala-Siurua Maija. (2022). Luonteikas palkintovasikka innosti kasvattamaan suomenkarjaa – ”Tämä on työtä, vapaa-aikaa ja harrastus” Maaseudun Tulevaisuus. Luonteikas palkintovasikka innosti kasvattamaan suomenkarjaa – ”Tämä on työtä, vapaa-aikaa ja harrastus” – Maatalous – Maaseudun Tulevaisuus
Ala-Siurua Maija. (2021). Suomenkarja sai oman yhdistyksen vaalimaan ainutlaatuisia rotuja. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1383300?
Ala-Siurua Maija. (2021). Lapinlehmä Ylläs on rotunsa toinen satatonnari – tamperelainen vanharouva saavutti maitokilojen virstanpylvään. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1417655
Ala-Siurua Maija. (2014). Sorkka pelastaa ketoja ja tuottaa luontoelämyksiä. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.833023
Ala-Siurua Maija. (2015). Kyyttö houkuttelee kuluttajia ostamaan luomua. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kyytt%C3%B6-houkuttelee-kuluttajia-ostamaan-luomua-1.115122
Eisto Silja. (2015). Lähiruokaa ja kansallisherkkuja: maistuisiko kyyttölihapullat? Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/l%C3%A4hiruokaa-ja-kansallisherkkuja-maistuisiko-kyytt%C3%B6lihapullat-1.124648
Forsman Merja. (2021). ”Elonkirjon lisääminen on yksi tilamme tärkeimmistä päämääristä” – Pukkilalaisella tilalla kasvatetaan harvinaista kyyttökarjaa ja hoidetaan perinnemaisemia. Itäväylä. Itäväylä (itavayla.fi)
Halla Tarja. (2015). Kyytönliha maistuu hampurilaisessa. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/artikkeli-1.802195
Heikinmatti Antti. (2019). Maatalouden suuruutta vastaan kapinoiva Ilmari Majuri on uhrannut itäsuomenkarjalle rahat, perheen ja melkein mielenterveydenkin: “Laitoin lehmät kaiken edelle”. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11068484
Heinonen Jukka. (2021). Erakko. Seura. https://seura.fi/ilmiot/reportaasit/entinen-kampaaja-rami-hiltunen-51-asuu-erakkona-pienessa-mokissa-ranualla/
Hiltunen Eija-Irene. (2013). Geenikarjan kohtalo vaakalaudalla. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.849136
Hämäläinen Veli-Pekka. (2011). Kyyttö ei ole enää pelkkä suojelukohde. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-5405249
Kainulainen Pauliina. (2016). Kyytön kyljessä. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/vieraskolumnit/kyyt%C3%B6n-kyljess%C3%A4-1.160686
Kantanen, J. (1999). Vuoden maatiaiseläin 100-vuotias itäsuomenkarja on maamme vanhin eläinrotu. Elävä Perimä.
Kantanen, J. (2008, November 25). Tuotteistaminen vahvistaa kyyttöjen suojelua. Maaseudun Tulevaisuus.
Kantanen, J. (2010). Suomen lehmä-brändi laajentaa ruokakulttuuria. Eläingeenivarat. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/477091?show=full
Kantanen, J. (1999). Maamme vanhin eläinrotu: vuoden maatiaiseläin 100-vuotias itäsuomenkarja. Maatiainen Ry.
Kantanen, J. (1999). Tiedossa olevat kyyttösuvut nyt geenipankissa. Elävä Perimä. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/444474?show=full
Kiianlinna, Akseli (toim.). 1908. Länsi-Suomen maatiaiskarja. Länsi-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen julkaisuja; 2. http://hdl.handle.net/10138/193781
Kinnunen, Nikke. (2020). Poliisi lopettu teuraskuljetuksesta karanneen kyytön – ehti olla vapaana lähes kaksi viikkoa. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1225487
Kivirinta Tuure. (2013). Länsisuomenkarja hurmaa hyvällä käytöksellään. Maaseudun Tulevaisuus. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/länsisuomenkarja-hurmaa-hyvällä-käytöksellään-1.31326
Kiviranta Tuure. (2014). Tavoitteena kestävä ja kiltti lehmä. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.852410
Koivisto Hannu. 2015. Ainon Iloinen luomumaitotila. Maaseutumedia. http://www.maaseutumedia.fi/ainon-iloinen-luomumaitotila/
Koivisto Hannu. 2016. Kauniit alkuperäisrodut ovat Harrin elämäntapa. Maaseutumedia. http://www.maaseutumedia.fi/kauniit-alkuperaisrodut-ovat-harrin-elamantapa/
Konttinen Jussi. (2016). Siperia opettaa kylmyyteen ihmeellisen nopeasti – jakutianhevonen ei ole moksiskaan 55 asteen pakkasesta. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/tiede/art-2000005022846.html
Kulmala Maikki. (2015). Lapinlehmä Mollamaija on Elman nimikkoeläin. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/artikkeli-1.791611
Laitala Henni. (2018). ”Eri rypäleistä tulee erimakuista viiniä, niin tietenkin eri maidoista tulee erimakuista jäätelöä”, sanoo luksusjäätelön valmistaja. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.266674
Laita Samuli. (2012). Superlehmien perimä on hyvin kapea – Kotimaa – Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002602723.html
Lehtinen Jukka. (2014). Suomenkarjassa on tähtiainesta. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.825670
Lehtonen Satu. (2017). Länsisuomalainen maatiaislehmä ei ole pahapäinen, vaikka niin luullaan. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/l%C3%A4nsisuomalainen-maatiaislehm%C3%A4-ei-ole-pahap%C3%A4inen-vaikka-niin-luullaan-1.174772
Lehtonen Satu. (2017). Ylämaankarjan tuotteistus on onnistunut, mutta suomalaisten oman lapinlehmän ei. Maaseudun Tulevaisuus. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ylämaankarjan-tuotteistus-on-onnistunut-mutta-suomalaisten-oman-lapinlehmän-ei-1.190223
Lehtonen Satu. (2018). 50 vuotta töitä, ja sitten tuli voitto – Marja Kylänpään suomenkarja nousi rotunsa parhaaksi. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.288796
Lehtonen Satu. (2018). Arvonsa tunteva alkuperäisrotu vei nuoren luomutuottajan sydämen. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.225689
Lehtonen Satu. (2018). Jari Leinosen tilalla on elävät esimerkit seitsemän eri vuosikymmenen sonnien tyttäristä. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.310180
Lehtonen Satu. (2018). Suomenkarjan elävä geenipankki ammuu vain viiden kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.228207
Lehtonen Satu. (2020). Sisukkaasta suomenkarjasta tuli pikkutilalle pääelinkeino ja intohimo, kun pienet ja persoonalliset kyytöt valtasivat isäntäparin sydämen. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1121491
Lensu Hanna. 2015. Jästipäisestä Jäähileestä sukeutui luotettava juhta. Maaseudun tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/artikkeli-1.809165
Leponiemi Timo. 2020. Suomalaisia perinnemaisemia inventoidaan nyt kiireellä – uhanalaisten luontotyyppien paras kaveri on kyyttökarja. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11438401
Lilja, T. (2013). Maatiaisrodut myötätuulessa. Maatiainen, 34–35. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/480383
Lilja, T. (2013). Karjankasvattajat uhanalaisten rotujen suojelijoina. Maatiaislehmien merkitys kasvattajille 2000-luvulla. Maatiainen, 95–100.
Lilja, T. (2008). Maatiaisrotujen säilyttäjinä epäyhtenäinen joukko innostuneita kasvattajia. Maatiainen, 17–19. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/474799?show=full
Maijala, K. (1999, January 29). Suomenkarjan tulevaisuus – valoa näkyvissä. Nauta.
Maijala, K. (1998). Näyttelystä kaikki alkoi. Nauta, 98(4).
Maijala, K. (2000). Itä-Suomen karjanjalostusyhdistyksen (ISK) perustaminen. Elävä Perimä . http://jukuri.luke.fi/handle/10024/444961
Mustonen Riitta. (2021). ”Elämä loksahti kohdalleen vasta kun ostettiin pari lehmää” – Herrakunnan tila asettui Saloon ja tuottaa laidunlihaa. Maaseudun Tulevaisuus, Kantri. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.1444997?
Mustonen Riitta. (2009). Kyyttö – sydämen vierimmäinen. Maaseudun Tulevaisuus, Kantri. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.1053878
Mustonen Riitta. (2009). Alkuperäiskarjan geenit syyniin. Maaseudun Tulevaisuus, Kantri. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.1053376
Mäkelä Juho. (2019). ”Maataloustuottajat haukkuvat lihantuotantoa kritisoivia ihmisiä elämästä vieraantuneiksi. Harvalla tuotantoalalla on varaa suhtautua asiakkaisiin yhtä tympeästi” – maatalouskapinallinen sanoo Ylelle. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.754496
Nordling, L. & Lensu, H. (2017). Jäähile-kyyttö tottelee hyvin, kunhan sitä muistaa helliä, lelliä ja leperrellä. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/j%C3%A4%C3%A4hile-kyytt%C3%B6-tottelee-hyvin-kunhan-sit%C3%A4-muistaa-helli%C3%A4-lelli%C3%A4-ja-leperrell%C3%A4-1.194042
Nurro Minna. (2021). ”Maitorotuisten nautojen jalostuksen suunta on huolestuttava, sillä tuotanto keskittyy yhä enemmän holstein-rotuun, jonka geenipooli on kapea” – alkuperäisrodut pyritään säilyttämään. Maaseudun Tulevaisuus. ”Maitorotuisten nautojen jalostuksen suunta on huolestuttava, sillä tuotanto keskittyy yhä enemmän holstein-rotuun, jonka geenipooli on kapea” – alkuperäisrodut pyritään säilyttämään – Tiede & tekniikka – Maaseudun Tulevaisuus
Ovaska Ulla. (2021). Kolumni: Alkuperäisrotujen arvostus nousussa – Kasvatukseen mahdollista saada tukea. Maaseudun Tulevaisuus. Alkuperäisrotujen arvostus nousussa – Kasvatukseen mahdollista saada tukea – Kolumnit – Maaseudun Tulevaisuus
Paananen K. & Lindfors S. (2017). Hääjuhlaan ilmestyi lauma siivottomia kuokkavieraita Espoossa – sulhanen: ”Ajattelin, että joukossamme on murhamies”. ilta-Sanomat. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005292100.html
Passoja Annu. (2017). Uhanalainen lapinlehmäkanta halutaan elvyttää – lapinlehmäjäätelöä maisteltiin Rovaniemellä | Yle Uutiset | yle.fi. https://yle.fi/uutiset/3-9616007
Penttinen Sari. (2017). Lehmiin ihastuneesta toimitusjohtajasta tuli itäsuomenlehmän osaomistaja – ”rapsutusoikeushan tämä on”. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/lehmiin-ihastuneesta-toimitusjohtajasta-tuli-it%C3%A4suomenlehm%C3%A4n-osaomistaja-rapsutusoikeushan-t%C3%A4m%C3%A4-on-1.208737
Perkkiö, Tanja. (2017). Lomailevat helsinkiläiset hoitavat kyyttöjä Ilomantsissa: ”Tämä voittaa kaikki ulkomaanmatkat” Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-9708437
Perkkiö, Tanja. (2021). Lehmäleirillä kohtaavat eläinrakkaat aikuiset, jotka haluavat lypsää – nyt myös miehet ovat löytäneet erilaisen kesäloman, katso video. Yle Uutiset. Lehmäleirillä kohtaavat eläinrakkaat aikuiset, jotka haluavat lypsää – nyt myös miehet ovat löytäneet erilaisen kesäloman, katso video | Yle Uutiset | yle.fi
Pääkirjoitus. (2012). Kiinnostavat maatiaiset. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/kiinnostavat-maatiaiset-1.9332
Remahl Jarkko. (2013). Kyyttö pitää maisemasta huolen syömällä. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-6752688
Rinta-Jouppi Anton. (2021). Nostalgianälkä iski lomalaisiin – kyyttöjä, kanoja ja keritsemistä, leireille tulijoita jonoksi asti Ilomantsissa. Talouselämä. Nostalgianälkä iski lomalaisiin – kyyttöjä, kanoja ja keritsemistä, leireille tulijoita jonoksi asti Ilomantsissa | Talouselämä (talouselama.fi)
Rönkkö Jouko (2012). Kyytönmaidosta saa monenlaista hyvää. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/artikkeli-1.899579
Savolainen Jaana. (2014). Tutkimus: Suomalaisten maatiaislehmien maito sopii hyvin cheddar-juustoon. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/ruoka/art-2000002709878.html
Seppälä, A., & Rinne, M. (2010). Liian paksu suomenkarjaksi. Maaseudun Tiede. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/477460
Sihvonen Marjatta. (2016). Maatiaispääoma kasvaa syödessä – ja tuottajien yhteistyössä. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maatiaisp%C3%A4%C3%A4oma-kasvaa-sy%C3%B6dess%C3%A4-ja-tuottajien-yhteisty%C3%B6ss%C3%A4-1.144835
Sihvonen, Marjatta. (2017). Olemme edelläkävijöitä! Geenipankkien hoitajat suuntaavat sisulla tulevaisuuteen. Geenivarat. http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/539206/luke_geenivarat_2017_s8-9.pdf?sequence=1
Tahvonen Raija, T. T. (2012). Herkkuja alkuperäiskarjan maidosta. Maaseudun Tulevaisuus. https://scholar.google.fi/citations?hl=en&user=Lk6ggjkAAAAJ&view_op=list_works&sortby=pubdate
Torikka Terhi. (2020). Tunturilehmät ovat pandaa harvinaisempia. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1293730
Torikka Terhi. (2016). ”Saa olla lehmä” – sonnin deitti-ilmoitus ilahduttaa netissä. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/saa-olla-lehm%C3%A4-sonnin-deitti-ilmoitus-ilahduttaa-netiss%C3%A4-1.139368
Torikka Terhi. (2019). Video: Karjanäyttelyssä pärjää vaikka kiimaisen hiehon kanssa, kunhan pysyy itse rauhallisena, tietää Justiina Kavander. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.463392
Tuominen Matti. (2017). Kyytöt ja poliisi ilmestyivät hääjuhlaan Espoossa – sulhanen IS:lle: “Ajattelin, että onkohan joukossamme murhamies”. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kyyt%C3%B6t-ja-poliisi-ilmestyiv%C3%A4t-h%C3%A4%C3%A4juhlaan-espoossa-sulhanen-is-lle-ajattelin-ett%C3%A4-onkohan-joukossamme-murhamies-1.198630
Anttilan lapinlehmät ampaisivat somesuosikeiksi – vaeltelevat vapaina pihapiirissä | Yle Uutiset | yle.fi. (n.d.). https://yle.fi/uutiset/3-9134561
Suomalainen lehmä on kotoisin Lähi-idästä – natsit yrittivät jalostaa nykynaudan esi-isää takaisin | Yle Uutiset | yle.fi. (2017). https://yle.fi/uutiset/3-9816716
Suomenkarja oli pääosassa Salossa | Nauta. (2017). Nauta. http://www.nauta.fi/uutinen/suomenkarja-oli-pääosassa-salossa
Suomenkarjan rotuosuudet ajan tasalle | Nauta. (2017). Nauta. http://www.nauta.fi/jalostus/suomenkarjan-rotuosuudet-ajan-tasalle
Suomenkarja on sitkeää ja sisukasta sorttia – Akaan Seutu. (n.d.). https://akaanseutu.fi/2017/07/28/suomenkarja-on-sitkeaa-ja-sisukasta-sorttia/
Teemapäivässä pohditaan lapinlehmän maidon käyttöä ja jatkojalostusta – Lapin Kansa. (2017, October 20). Uusirovaniemi. https://www.lapinkansa.fi/uusirovaniemi/teemapaivassa-pohditaan-lapinlehman-maidon-kayttoa-ja-jatkojalostusta-200474651/
Vain tuhat yksilöä jäljellä: Supermaitoa lypsävä lapinlehmä halutaan pelastaa vaikka matkailun avulla – Lapin Kansa. (2017, February). Lapin Kansa. https://www.lapinkansa.fi/lappi/vain-tuhat-yksiloa-jaljella-supermaitoa-lypsava-lapinlehma-halutaan-pelastaa-vaikka-matkailun-avulla-15902478/
Viilo Tuulikki. (2015). Lehmäleirillä saa olla onnellisen tehoton. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.807894
Viilo Tuulikki. (2016). 58 hiehoa lähti karkuteille Laukaassa – villeimmät kyytöt edelleen kateissa. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/58-hiehoa-l%C3%A4hti-karkuteille-laukaassa-villeimm%C3%A4t-kyyt%C3%B6t-edelleen-kateissa-1.145758
Viilo Tuulikki. (2016). Karannut Muurikki löysi uuden lauman – seikkailut päättyivät lassolla ja nukutuskiväärillä! Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/karannut-muurikki-l%C3%B6ysi-uuden-lauman-seikkailut-p%C3%A4%C3%A4ttyiv%C3%A4t-lassolla-ja-nukutuskiv%C3%A4%C3%A4rill%C3%A4-1.152626
Viilo Tuulikki. (2016). Sisukas suomenkarja pitää pohjoisen puolta – Lelu-sonnille ja treffi-ilmoituksella löytyneelle Huldalle tiedossa jälkikasvua. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/sisukas-suomenkarja-pit%C3%A4%C3%A4-pohjoisen-puolta-lelu-sonnille-ja-treffi-ilmoituksella-l%C3%B6ytyneelle-huldalle-tiedossa-j%C3%A4lkikasvua-1.171663
Viilo Tuulikki. (2016). Kyyttörakkaus kukoistaa – Lelu-sonni sai kesäonnen treffi-ilmoituksella. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/kyytt%C3%B6rakkaus-kukoistaa-lelu-sonni-sai-kes%C3%A4onnen-treffi-ilmoituksella-1.150894
Viilo Tuulikki. (2016). Lelu-sonnilla tärppäsi netissä: morsiameksi löytyi ihanainen Inga. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lelu-sonnilla-t%C3%A4rpp%C3%A4si-netiss%C3%A4-morsiameksi-l%C3%B6ytyi-ihanainen-inga-1.141046
Väitökset, Pro Gradut ja opinnäytetyöt
Ajayi, Busayo. 2019. Genetic variation in the production traits of Western Finncattle. Helsingin Yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201903051413
Haaja, Heidi; Happonen, Veera. 2019. Vankilalehmien suku: Pelson lapinlehmien emälinjat. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051510049
Hakala, Kalle. (2012). Gonadihypoplasia lapinlehmillä Ruotsissa ja Suomessa. Lisensiaatintutkielma, Helsingin Yliopisto. https://core.ac.uk/download/pdf/14924464.pdf
Jumpponen, Martti. 2019. Suomenkarjan ruokinnan haasteet. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019081217793
Juvani, J. 2014. Pohjoissuomenkarjan kantakirja-analyysi. Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110415184
Karja, M., & Miia. (2012). Suomenkarjan ja suomenlampaan suojelun ohjauskeinot. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/36489
Kinnunen, Anu. (2010). Suomenkarjan käyttö terapiaeläimenä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101051054
Kovanen, M. (2012). ”Ihmisen kokoinen” eläinsuhde ja sosiokulttuurinen kestävyys pientilojen asukkaiden lehmämuistoissa. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/40626
Kourimo, Emilia. (2020). Kyytöt emolehmätuotannossa. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003304086
Latvala, J. (2016). Länsisuomenkarjan kilpailukykyisyys maidontuotannossa. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819588
Lappalainen, Anni. (2018). Suomenkarjan maidon ja lihan yhteistyömahdollisuudet. Savonia Ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910873
Lönngren, T. (2011). Suomalaisten maatiaisnautarotujen maidon koostumus- ja juoksettumisominaisuudet. Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, ISSN 0355-1180
Mehtälä, Ilkka; Rimpiläinen, Johanna. (2010). Pohjois- ja itäsuomenkarjan geenipankkitoiminnan toimintaohjeet. Savonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179539
Niemi, H. (2014). Länsisuomenkarjan terveysominaisuudet. Hämeen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817288
Niinikoski, Heli. (2008). Lapinlehmien tuotantotulosten kehittäminen Pelson karjassa.
Ojanperä, S. (2012). Suomenkarjan tuotosseuranta Luomalan tilalla. https://www.theseus.fi/handle/10024/45260
Ovaska, U. (2017). Väitös: Genes, Gastronomy and Gratitude: The development and future of the conservation of native breeds. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/102021/978-952-03-0534-5.pdf?sequence=1
Palmio, Annu. (2013). Suomenkarjalehmien rehujen syönti, ravintoaineiden saanti, maitotuotos ja rehujen hyväksikäyttö. Helsingin yliopisto. Pro Gradu Annu Palmio
Penttilä, Johanna. (2011). Itäsuomenkarjan tuotteistuksen eteneminen: Syksy 2010 – Kevät 2011. https://www.theseus.fi/handle/10024/29340
Rantanen, Elli. (2013). Alkuperäisrotuisten sonnivasikoiden välitys. Karelia Ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301311897
Rajakangas Anna-Maija. (1988). Lypsylehmien rakenneominaisuuksien perinnölliset tunnusluvut. Kotieläinten jalostustieteen laitos, Helsingin yliopisto. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/439766?show=full
Rönn, Sofia. (2013). Framtidsutsikter för finsk lantrasboskap. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304255111
Saine, A. (2013). Alkuperäiskarjojen maidon ja lihan tuotteistaminen ja kehittäminen. HAMK University of Applied Sciences. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302052080
Siipola, Anne. (2019). Ayrshiren ja suomenkarjan perinnöllisen vaihtelun tila sukupuutiedoista arvioituna. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906122712
Sinkkonen, Sanna. (2013). Suomen alkuperäiskarjan maitoproteiinien vaikutus cheddarjuuston valmistukseen ja koostumukseen. Maisterintutkielmat 2013 – Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos – Helsingin yliopisto.
Sjöblom, Kateriina. (2017). Länsisuomenkarjan populaation nykytilanne ja vanhojen sonnien käyttö sukusiitosasteen nousun hillitsijänä. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/181465
Soukkanen, Anna. (2011). Hallittu siirtyminen alkuperäisrodun kasvattajaksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011083112779
Stoor, Katri. (2020). Itäsuomenkarjan kantakirja-analyysi vuosilta 1900-1911. Hämeen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149098
Sutinen, Miija. (2019). Suomenkarjan käyttö emolehmänä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827403
Tienhaara, Annika. 2020. Benefits of conserving agricultural genetic resources in Finland : Summary of the recent Finnish research and setting it in the international context. Helsingin Yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-896-8
Tuomivaara, A. (2016). ”PIENIRUOKANEN SE ON TUOTTOONSA NÄHEN” Lapinlehmän ruokinta ennen ja nyt. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121220059
Vainionpää, Anna-Maria. 2011. Vankien kokemuksia eläinavusteisesta työtoiminnasta. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060711261
Tieteelliset julkaisut
Beja-Pereira, A., Luikart, G., England, P. R., Bradley, D. G., Jann, O. C., Bertorelle, G., … Erhardt, G. (2003). Gene-culture coevolution between cattle milk protein genes and human lactase genes. https://doi.org/10.1038/ng1263
Bickhart, D. M., Xu, L., Hutchison, J. L., Cole, J. B., Null, D. J., Schroeder, S. G., … Liu, G. E. (2016). Diversity and population-genetic properties of copy number variations and multicopy genes in cattle. DNA Research : An International Journal for Rapid Publication of Reports on Genes and Genomes, 23(3), 253–62. https://doi.org/10.1093/dnares/dsw013
Caroli, A., Chessa, S., Bolla, P., Budelli, E., & Gandini, G. C. (2004). Genetic structure of milk protein polymorphisms and effects on milk production traits in a local dairy cattle. Journal of Animal Breeding and Genetics, 121(2), 119–127. https://doi.org/10.1111/j.1439-0388.2003.00443.x
Ettala Elsi. (1984). Ayrshire-, friisiläis- ja suomenkarjalehmien vertailu kotoisilla rehuilla. Maatalouden tutkimuskeskus.
Ettala Elsi, V. E. (2006). Comparison of Finnish Ayrshire, Friesian and Finncattle on grass silage-cereal and hay-urea-cereal diets : 2. Intake and nutrient supply during the first three production years. Annales Agriculturae Fenniae.
Ettala, E. (1984). Comparison between Ayrshire, Friesian and Finnish cattle cows on home – produced feeds. Journal of Agricultural Science in Finland = Maataloustieteellinen Aikakauskirja., 509–524.
Falck-Billany, H., Maijala. JALOSTUSVALINNAN MAHDOLLISUUDET MUUTTAA MAIDON RASVA-JA VALKUAISKOOSTUMUSTA. KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 72 http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/439654/keljal_tiedote72.pdf?sequence=1
Hakala, K. (2012, November 30). Gonadihypoplasia lapinlehmillä Ruotsissa ja Suomessa. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37673
Hiemstra, Sipke Joost (ed.); Haas, Yvette de (ed.); Mäki-Tanila, Asko (ed.); Gandini, G. (ed. . (2010). Local cattle breeds in Europe : development of policies and strategies for self-sustaining breeds. (G. Hiemstra, Sipke Joost (ed.); Haas, Yvette de (ed.); Mäki-Tanila, Asko (ed.); Gandini, Ed.). https://doi.org/http://dx.doi.org/doi:10.3921/978-90-8686-697-7
Huhtanen Pekka. (1982). Suomenkarjan kokonaistaloudellisuus muihin rotuihin verrattuna. fi. https://doi.org/URN:NBN:fi-fe2015061610357
Huuskonen, A. A comparison of Nordic Red, Holstein-Friesian and Finnish native cattle bulls for beef production ans carcass traits. Agricultural and Food Science, (2014) 23: 159-164.
Huuskonen, A., Jansson, S., Honkavaara, M., Tuomisto, L. and Kauppinen, R. 2010. Performance, meat fatty acid profile and meat colour of dairy bulls finished on grazed pasture or grass silage-based diets with similar concentrate allowances. Acta Agriculturae Scandinavica, Section A – Animal Science, 60: 2, 104-111.
Ikonen, T., Ruottinen, O., Erhardt, G., & Ojala, M. (2009). Allele frequencies of the major milk proteins in the Finnish Ayrshire and detection of a new K-casein variant. Animal Genetics, 27(3), 179–181. https://doi.org/10.1111/j.1365-2052.1996.tb00947.x
Iso-Touru Terhi, Tapio Miika, Vilkki Johanna, Kiseleva Tatjana, Ammosov I, Ivanova Zoya, Popov R., Ozerov Mischa, J. K. (2016). Genetic diversity and genomic signatures of selection among cattle breeds from Siberia, eastern and northern Europe. Animal Genetics, 47(6), 647–657. https://doi.org/10.1111/age.12473
Joost, S., Yvett, H., Haas, D., Mäki-Tanila, A., & Gandini, G. (n.d.). Local cattle breeds in Europe. https://doi.org/10.3920/978-90-8686-697-7
Kantanen Juha, Tupasela Tuomo, Iso-Touru Terhi, Kurppa Sirpa, Lilja Taina, Rinne Marketta, Seppälä Arja, Soini Katariina, Hyvärinen Helena, Nousiainen Jouni, Palmio Annu, T. A. (2013). Suomenkarjan erityisominaisuudet hyötykäyttöön. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201401241281
Kantanen, J. (2016). S0123 The adaptation of farm animals to northern and arctic environments. In Journal of Animal Science (Vol. 94, pp. 12–12). American Society of Animal Science. https://doi.org/10.2527/jas2016.94supplement412x
Kantanen, J., Olsaker, 1I., Adalsteinsson, S., Sandberg, K., Eythorsdottir, E., Pirhonen, K., & Holm, L.-E. (1999). Temporal changes in genetic variation of North European cattle breeds. Animal Genetics, 30(1), 16–28. https://doi.org/10.1046/j.1365-2052.1999.00379.x
Kantanen, J., Olsaker, I., Holm, L.-E., Lien, S., Vilkki, J., Brusgaard, K., … Adalsteinsson, S. (2000). Genetic diversity and population structure of 20 north European cattle breeds. Journal of Heredity, 91(6), 446–457. https://doi.org/10.1093/jhered/91.6.446
Kantanen, J., Edwards, C. J., Bradley, D. G., Viinalass, H., Thessler, S., Ivanova, Z., … Vilkki, J. (2009). Maternal and paternal genealogy of Eurasian taurine cattle (Bos taurus). Heredity, 103(5), 404–415. https://doi.org/10.1038/hdy.2009.68
Kantanen, J., Vilkki, J., Elo, K., & Mäki-Tanila, A. (2009). Random amplified polymorphic DNA in cattle and sheep: application for detecting genetic variation. Animal Genetics, 26(5), 315–320. https://doi.org/10.1111/j.1365-2052.1995.tb02665.x
Kantanen, J. (2012). Nautarotujen geneettisen omaleimaisuuden vertailu: valinnan vaikutuksen tarkastelu. fi. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/441749
Kantanen, J. (1997). Maatiaisrodut kuuluvat osaksi elävää maaseutua. Maatalouden tutkimuskeskus (MTT) / KEL Kotieläintuotannon tutkimuslaitos / Eläinjalostuksen tutkimusala EJA.
Kantanen, J. (1996). Kotieläinten geenivarojen säilyttämistoiminta Suomessa, Bevarandet av husdjursgener i Finland. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/439820
Kantanen, J. (2012). Nautarotujen geneettisen omaleimaisuuden vertailu : valinnan vaikutuksen tarkastelu. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/441749
Kantanen, J. (1999). Genetic diversity of domestic cattle (Bos taurus) in North Europe. University of Joensuu. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/439670
Kantanen, J. (1995). Suosimalla suomenkarjaa perinnöllinen muuntelu säilyy. Omavarainen Maatalous, 18–25.
Kantanen, J., Lilja, T., & Manninen, E. (2007). Talkoot suomenkarjan tulevaisuuden turvaamiseksi. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/442104
Kantanen, J., Løvendahl, P., Strandberg, E., Eythorsdottir, E., Li, M.-H., Kettunen-Præbel, A., … Meuwissen, T. (2015). Utilization of farm animal genetic resources in a changing agro-ecological environment in the Nordic countries. Frontiers in Genetics, 6, 52. https://doi.org/10.3389/fgene.2015.00052
Kantanen, J., Løvendahl, P., Strandberg, E., Eythorsdottir, E., Li, M.-H., Kettunen-Praebel, A., … Wang, S. (2015). Utilization of farm animal genetic resources in a changing agro-ecological environment in the Nordic countries. https://doi.org/10.3389/fgene.2015.00052
Kantanen, J., Olsaker, I., Brusgaard, K., Eythorsdottir, E., Holm, L.-E., Lien, S., … Adalsteinsson, S. (2000). Frequencies of genes for coat colour and horns in Nordic cattle breeds. Genetics Selection Evolution, 32(6), 561. https://doi.org/10.1186/1297-9686-32-6-561
Kantanen, J., & Vilkki, J. (2006). Final report on the NGH funded research project to the Nordic Gene Bank for Farm Animals (NGH) : Baltic and Nordic cattle breeds in the global context : molecular genetic approach. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/441536
Karja, M., Lilja, T., & Dark, M.-L. (2007). Alkuperäisrotujen säilyttämisen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat Miia Karja ja Taina Lilja (toim.). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/464997
Line Sass Kierkegaard, Linn Fenna Groeneveld, Anne Kettunen & Peer Berg (2020) The status and need for characterization of Nordic animal genetic resources, Acta Agriculturae Scandinavica, Section A — Animal Science, 69:1-2, 2-24, DOI: https://doi.org/10.1080/09064702.2020.1722216
Kristensen, T. N., Hoffmann, A. A., Pertoldi, C., Stronen, A. V, López, E., & Maturana, D. (2015). What can livestock breeders learn from conservation genetics and vice versa? https://doi.org/10.3389/fgene.2015.00038
Kurppa, Sirpa; Kantanen, Juha; Karja, Miia; Lilja, Taina; Partanen, Ulla; Soini, Katriina; Turunen, Harri; Takamaa, Heli; Tuure, V.-M. (2008). Maatiaiseläinten suojelusta yritystoimintaa ja yhteiskunnallista hyvinvointia? In Maataloustieteen Päivät (p. 23). Suomen Maataloustieteellisen Seuran. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/473577
Latvala, T., Soini, K., Pouta, E., Kantanen, J., & Lilja, T. (2016). Suomenkarjan geenivarat hyötykäyttöön: kohti tuotteiden ja palveluiden tuotteistamista. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/532153
Lilja, T. (2012). Karjankasvattajat uhanalaisten rotujen suojelijoina. ALUE JA YMPÄRISTÖ, 2, 95–100.
Li, M.-H., Iso-Touru, T., Laurén, H., & Kantanen, J. (2010). A microsatellite-based analysis for the detection of selection on BTA1 and BTA20 in northern Eurasian cattle (Bos taurus) populations. Genetics Selection Evolution, 42(1), 32. https://doi.org/10.1186/1297-9686-42-32
LI, M.-H., TAPIO, I., VILKKI, J., IVANOVA, Z., KISELYOVA, T., MARZANOV, N., … KANTANEN, J. (2007). The genetic structure of cattle populations (Bos taurus) in northern Eurasia and the neighbouring Near Eastern regions: implications for breeding strategies and conservation. Molecular Ecology, 16(18), 3839–3853. https://doi.org/10.1111/j.1365-294X.2007.03437.x
Lien, S., Kantanen, J., Olsaker, 1I., Holm, L.-E., Eythorsdottir, E., Sandberg, K., … Adalsteinsson, S. (1999). Comparison of milk protein allele frequencies in Nordic cattle breeds. Animal Genetics, 30(2), 85–91. https://doi.org/10.1046/j.1365-2052.1999.00434.x
Lilja, T., Soini, K., & Mäki-Tanila, A. (n.d.). Eastern Finncattle − unique and respected germ plasm − products gained gourmet reputation − development of milk production needs attention. http://www.regionalcattlebreeds.eu/wp/documents/WP1-Breedcase-NautaEasternFinncattle.pdf
Lindström, U. (n.d.). SOME POINTS OF VIEW ON THE ESTIMATION AND IMPORTANCE OF GENETIC CHANGE IN POPULATIONS OF DAIRY CATTLE. https://gsejournal.biomedcentral.com/track/pdf/10.1186/1297-9686-3-2-161?site=gsejournal.biomedcentral.com
Lönngren, T., Tupasela, T., Alatossava, T., & Kantanen, J. (2011, April 18). Alkuperäiskarjojen maidot täynnä positiivisia ominaisuuksia, 48–49. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/478212
Maijala Kalle. (1966). ON THE POSSIBILITY OF PREDICTING THE SUCCESS OF A BULL’S DAUGHTERS FROM HIS BLOOD TYPE. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/484666
Maijala, K. (n.d.). NEED AND METHODS OF GENE CONSERVATION IN ANIMAL BREEDING (*). https://gsejournal.biomedcentral.com/track/pdf/10.1186/1297-9686-2-4-403?site=gsejournal.biomedcentral.com
Maijala, K. (1998). Naudan ja itä-suomenkarjan esihistoriaa ja historiaa Suomessa. Suomen Alkuperäiskarja. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/444937?show=full
Moisio, S., Elo, K., Kantanen, J., & Vilkki, J. (1998). Polymorphism within the 3′ flanking region of the bovine growth hormone receptor gene. Animal Genetics, 29(1), 55–57. https://doi.org/10.1046/j.1365-2052.1998.00254.x
Mäki-Tanila Asko, N. T. (n.d.). Geneettisen vaihtelun ylläpito kryovarastoissa. http://www.regionalcattlebreeds.eu/publications/documents/Nauta kryo suom.pdf
Mäki-Tanila, A., & Nikkonen, T. (n.d.). Cryostorage of genetic variation in Finncattle breeds. http://www.regionalcattlebreeds.eu/publications/documents/Cryostorage of genetic variation in Finncattle breeds engl.pdf
Pihlanto, A., Järvenpää, E., & Tupasela, T. (2013). Digestion of Finnish native cattle milks and “faba bean” http://jukuri.luke.fi/handle/10024/481949
Poulsen, N. A., Gregersen, V. R., Maciel, G. M., Madsen, L. B., Buitenhuis, B., Hansen, M. S., … Larsen, L. B. (2017). Novel genetic variation associated to CSN3 strongly affects rennet-induced milk coagulation. International Dairy Journal, 71, 122–130. https://doi.org/10.1016/J.IDAIRYJ.2017.03.012
Rinne K., M. S. ja S.-L. R. (1993). Ayrshiren, friisiläisen ja suomenkarjan monivuotinen vertailu kotovaraisella säilörehu-vilja- ja heinä-vilja-urearuokinnalla. Maaninka. http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/442175/maatut5_93.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Salo, R. (2001, January 17). Kyyttö ja kumppanit pelastuivat. Elintarviketuotanto & Ympäristö.
Saveli Kärt E Pärna H Viinalass A Tänavots R Klimas Z Grislis, O. O., Saveli Kärt M Piirsalu Ass E Orgmets Ass H Peterson E Pärna H Viinalass, O. O., Grislis, Z., Kiiman, H., Klimas, R., Strautmanis, D., & Tölle, K. H. (2004). ANIMAL BREEDING in the BALTICS Ministry of Agriculture of Estonia Nordic Gene Bank for Farm Animals Estonian Chamber of Agriculture and Commerce Animal Recording Centre.://ph.emu.ee/~alo/pdf/babc/babcX.pdf#page=9
Sharma, V., Sharma, S., Dahiya, D. K., Khan, A., Mathur, M., & Sharma, A. (2017). Coagulase gene polymorphism, enterotoxigenecity, biofilm production, and antibiotic resistance in Staphylococcus aureus isolated from bovine raw milk in North West India. Annals of Clinical Microbiology and Antimicrobials, 16(1), 65. https://doi.org/10.1186/s12941-017-0242-9
Sharma, V., Sharma, S., Dahiya, D. K., Khan, A., Mathur, M., & Sharma, A. (2017). Coagulase gene polymorphism, enterotoxigenecity, biofilm production, and antibiotic resistance in Staphylococcus aureus isolated from bovine raw milk in North West India. Annals of Clinical Microbiology and Antimicrobials, 16(1), 65. https://doi.org/10.1186/s12941-017-0242-9
Soini Katariina ja Taina Lilja (toim.). (n.d.). Alkuperäiset kotieläinrotumme Green care -toiminnassa. http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/482112/mttkasvu19.pdf?sequence=1#page=49
Soini Katriina, L. T. (2014). Alkuperäiset kotieläinrotumme Green Care -toiminnassa. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/482112
Soppela Päivi, Tuomivaara Anne, Honkatukia Mervi. (2018). Pohjoissuomenkarjan maidon omaleimaisuuden hyödyntäminen. Lapin Yliopisto, Arktinen Keskus. Arktisen keskuksen tiedotteita 63. https://www.researchgate.net/publication/335866938_Soppela_Tuomivaara_Honkatukia_2018_Pohjoissuomenkarjan_maidon_omaleimaisuuden_hyodyntaminen
Szczerbal I., Robinson T.J., Duran A., … (n.d.). Ectopic position of duplicated c-Kit gene… http://www.ngunicattle.info/Publications/Posters/Poster 2016.pdf
TAPIO, I., VÄRV, S., BENNEWITZ, J., MALEVICIUTE, J., FIMLAND, E., GRISLIS, Z., … KANTANEN, J. (2006). Prioritization for Conservation of Northern European Cattle Breeds Based on Analysis of Microsatellite Data. Conservation Biology, 20(6), 1768–1779. https://doi.org/10.1111/j.1523-1739.2006.00488.x
Tienhaara, A., Ahtiainen, H., & Pouta, E. (2013). Consumers as Conservers—Could Consumers’ Interest in a Specialty Product Help to Preserve Endangered Finncattle? Agroecology and Sustainable Food Systems, 37(9), 1017–1039. https://doi.org/10.1080/21683565.2013.820249
Torniainen Päivi. (1991). Maidon aineosien vaihteluun vaikuttavat tekijät ja perinnölliset tunnusluvut Suomen lypsykarjaroduissa. Kotieläinjalostuksen tiedote. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/439778
Tupasela Tuomo, J. V. ja J. K. (2014). Tutkimus osoitti: suomenkarjan maitoa kannattaa jatkojalostaa. Geenivarat 2014. https://scholar.google.fi/citations?hl=en&user=Lk6ggjkAAAAJ&view_op=list_works&sortby=pubdate
Tupasela Tuomo, Joutsjoki Vesa, J. K. (2014). Suomen Lehmä-Brändi: itä-, länsi-ja pohjoissuomenkarjan maitojen hyödyntäminen erikoistuotteissa loppuraportti 2011-2013. http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/482709/SLB Loppuraportti 28 3 2014.pdf?sequence=1
Tupasela, T., & Kantanen, J. (2011). Suomen lehmä-hanke edistää uhanalaisten alkuperäisrotujen tuotteistamista. Elintarvike Ja Terveys, 50–54. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/478793?show=full
Tupasela, T., & Lönngren, T. (2011). Suomenkarjan maidoissa useita hyviä ominaisuuksia : alkuperäiskarjojemme maidosta uutta tietoa Kulttuurirahaston tuella. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/478288
Turkki, A., Ettala, E., & Suvitie, M. (1990). Comparison of Finnish Ayrshire, Friesian and Finncattle on grass silage-cereal and hay-urea-cereal diets. 6. Economic comparison. Annales Agriculturae Fenniae, 29(4), 357–367. https://www.cabdirect.org/cabdirect/abstract/19911435673
Weldenegodguad, M., Popov, R., Pokharel, K. Ammosov, I., Ming, Y., Ivanova Z., & Kantanen, J. (2019). Whole genome sequencing of three native cattle breeds from northernmost cattle farming regions. Livestock Genomics. https://doi.org/10.3389/fgene.2018.00728
Verrier Etienne, Berg Peer, Calus Mario, Buitenhuis Bart, W. J. (n.d.). Breeding programs for rare local breeds to conserve and use their unique traits – WUR. https://www.wur.nl/en/article/Breeding-programs-for-rare-local-breeds-to-conserve-and-use-their-unique-traits.htm
Verrier, E., Tixier-Boichard, M., Bernigaud, R., & Naves, & M. (n.d.). Conservation and value of local livestock breeds: usefulness of niche products and/or adaptation to specific environments. https://s3.amazonaws.com/academia.edu.documents/37811410/20.pdf?AWSAccessKeyId=AKIAIWOWYYGZ2Y53UL3A&Expires=1510661144&Signature=zvGQyLe7R0BreAZl5I0LSC2eAM8%3D&response-content-disposition=inline%3B filename%3DConservation_and_value_of_local_livestoc.pdf
Vuorio, H., Soini, K., Partanen, U., Lilja, T., & Kurppa, S. (2012). How to combine native breeds, enterpreneurship and sustainability? http://jukuri.luke.fi/handle/10024/460185
Suomenkarja. (n.d.). Retrieved January 12, 2018, https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/opastukset/em/opastuksen-kulku/suomenkarja
Suomenkarja – VikingGenetics International. (n.d.). http://www.vikinggenetics.fi/lypsyrodut/suomenkarja/suomenkarja
Alkuperäisrotujen säilytys
ERFP European Regional Focal Point for Animal Genetic Resources (Eurooppalainen eläingeenivarakoordinaattorien verkosto) https://www.animalgeneticresources.net/
FAO Genetics (Food and Agriculture organization of the United Nations, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö) http://www.fao.org/animal-genetics
Luonnonvarakeskus Luke. Eläingeenivaraohjelma. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/geenivarat/elaingeenivarat/
G. Leroya, R. Baumunga, D. Notterb, E. Verrierc, M. Wurzingere, B. Scherfa. (2017). Stakeholder involvement and the management of animal genetic resources across the world. Livestock Science. Vol 198 120-128. Stakeholder involvement and the management of animal genetic resources across the world (Tässä artikkelissa käsitellään eri maiden käytäntöjä eläingeenivarojen säilytystyössä)
Pehu, Tuula; Kiviharju, Elina; Rusanen, Mari; Kantanen, Juha; Heinimaa, Petri. (2018). Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallinen geenivaraohjelma. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisut. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-994-4
Lainsäädäntö joka ohjaa eläingeenivarojen säilytystoimintaa:
Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (Convention on Biological Diversity, CBD, 1993, SopS 78/1994) https://www.cbd.int/convention/ ja sen alainen Nagoyan pöytäkirja (2014) https://www.cbd.int/abs/text/
FAO:n eläingeenivaroja koskeva kansainvälinen toimintaohjelma (Global Plan of Action for Farm Animal Genetic Resources, 2007) http://www.fao.org/3/a1404e/a1404e00.htm
Lisäksi luonnonvarojen suojelua ja kestävää käyttöä koskeva EU- ja kansallinen lainsäädäntö ja strategiat ohjaavat geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä kansallisella tasolla.
Podcastit, blogit ja TV
Eläinten historiaa. Yle Areena. Korvaamaton lehmä. https://areena.yle.fi/audio/1-3052826
Majuri, Ilmari. Oukanmäen blogi. Kirjoituksia pohjoissuomenkarjan pelastusoperaatiosta 70-80-luvuilla. Lapinlehmän jäljillä ja muita maahenkisiä kertomuksia (oukanmaki.blogspot.com)
Tiedeykkönen. Yle Areena. 2021. Suomenhevosten kantaori Einon hauta on kaivettu auki – alkuperäisroduistamme monet ovat uhanalaisia. Professori Juha Kantasen haastattelu. https://areena.yle.fi/audio/1-50821757