Urbaanin lähivihreän viikot toivat vaihto-opiskelijoita AhlmanEdulle

The International Urban Greening Week kokoksi huhtikuussa kahdeksi viikoksi vaihtoon Tampereelle, AhlmanEdulle, kaikkiaan 14 viheralan opiskelijaa ja 4 opettajaa Tšekistä, Hollannista ja Tanskasta. Opiskelijat pääsivät testaamaan taitojaan tosielämän haasteessa, jonka teemana oli näkyvät ja näkymättömät yhteisöt puistoalueilla. Vaihtoviikot järjestettiin yhteistyössä AhlmanEdun, VRJ Etelä-Suomen, Tampereen kaupungin ja Villi vyöhyke ry:n kanssa ja tapahtuma oli osa alueen CoVE-yhteistyötoimintaa sekä European Platform for Urban Greening -hanketta. Samaan aikaan vastaavasti AhlmanEdulta oli opiskelijoita ja opettajia vaihdossa Hollannissa.

Lähivihreän haasteet on tehty ratkottaviksi

Opiskelijat pääsivät testaamaan taitojaan ja ajatteluaan tosielämän haasteessa, jonka tarjosi Tampereen kaupunki. Haasteen teemana oli näkyvät ja näkymättömät yhteisöt puistoalueilla – kuinka niitä voi tunnistaa ja millaista yhteisöllistä toimintaa voi puistoihin luoda ja rakentaa.

Ennen varsinaista haasteen alkua opiskelijat tutustuivat monipuolisesti Tampereeseen, erilaisiin viherrakenteisiin, viherkohteisiin ja puistoihin. He myös oppivat AhlmanEdulla metsäpuutarhan sekä maaperän ravintoverkon perusteita – eli tutustuivat näkyviin ja näkymättömiin yhteisöihin.

Haasteen kohdepuistoina olivat Hatanpään Arboretum ja Hiedanrannan puisto. Nämä kaksi puistoa ovat hyvin erilaisia. Hatanpään Arboretumilla on hyvin pitkä historia ja selkeä toimintaympäristö ja Hiedanrannan puisto puolestaan on suhteellisen uusi ja vielä rakentuva kokonaisuus.

Opiskelijaryhmät valitsivat näistä kahdesta puistosta toisen, johon työssään keskittyivät. Heille annettiin tehtäväksi tunnistaa valitsemansa puiston käyttäjäryhmät, sekä näkyvät että näkymättömät, ja kuinka näitä ryhmiä voisi palvella kestävästi. Lisäksi ryhmien tuli profiloida käyttäjiä ja pohtia kuinka tavoittaa näitä kohderyhmiä. Haastetehtävä oli siis kattava kokonaisuus, joka sisälsi osa-alueita niin puistoalueiden suunnittelusta, kunnossapidosta, maaperän hoidosta kuin markkinoinnista ja viestinnästäkin.

Näkyvät kohderyhmät tuntuivat selkeämmiltä ja helpoimmilta tunnistaa. Näkymättömien ryhmien hahmottaminen puolestaan oli haastavampaa ja tähän olisi voinut toivoa opiskelijoilta vielä innovatiivisempaa ja omaa ajattelua haastavampaa otetta. Kaiken kaikkiaan ryhmät saivat kuitenkin mielenkiintoisia kokonaisuuksia työstettyä ja oppivat uutta viheralueiden monimuotoisuudesta, niiden suunnittelusta ja erilaisista funktioista sekä kohderyhmien tavoittamisesta. Opiskelijat esittelivät haastetuotoksensa yrityspuolen ja koulutuksen edustajista koostetulle raadille tapahtuman viimeisenä päivänä.

Näin haasteen teemaa kommentoi ja lähestyy EPLUG-hankkeen projektipäällikkö Kaisa Koskelin AhlmanEdulta:

”Esimerkki näkymättömistä yhteisöistä voisi olla vaikka millä perusteilla kasveja ryhmitellään ja mitä maaperässä tapahtuu. Samalla logiikalla voi ajatella meitä ihmisiä ja meidän toimintaamme. Luomme mahdollisuuksia joillekin yhteisöille, joita tunnistamme, mutta entä ne yhteisöt, jotka eivät käytä puistoalueita – kuinka heitä voisi ottaa huomioon.”

Mikroskooppityöskentelyä AhlmanEdulla, Niki Mutta

Opiskelijat tutustuivat mm. maaperän ravintoverkkoon ja syötävään metsäpuutarhaan.

UGW-metsäpuutarha, Niki Mutta, AhlmanEdu

Kuvat: Niki Mutta, AhlmanEdu

Katso vaihtoviikkojen tunnelmapaloja videolta

Vaihto-opiskelijat tutustuivat Tampereeseen ja toisiinsa

The International Urban Greening Weekin alkupäivien pääpaino oli suomalaisuuteen, Tampereeseen ja paikallisiin toimintaympäristöihin sekä toisiin vaihto-opiskelijoihin tutustumisessa. Opiskelijat kävivät Tampereella kaupunkialueiden viherrakennuskohteissa, metsässä, saunomassa ja vierailivat Helsingissä tutustumassa urbaaneihin viherympäristöihin.

Alkupäivien tavoitteena oli vaihto-opiskelijoiden ryhmäyttäminen ja ajatustenvaihto eri maista tulevien kesken, joten opiskelijat jaettiin kolmeen eri ryhmään, joissa kaikissa oli jokaisesta maasta edustajia. Päivien edetessä opiskelijat pääsivät tutustumaan ja syventymään haasteeseen, sen teemoihin ja teoriaan ja alkoivat työstää haastettaan.

Viikkojen ohjelmaa pyrittiin tasapainottamaan niin, että oli sopivassa suhteessa teemoihin ja paikkoihin tutustumista sekä haastetyöskentelyä ja teoriaa. Tapahtuman ajankohta oli sikäli haastava, että Tampereella oli vielä paikoin lunta maassa, jolloin opiskelijat eivät varsinaisesti saaneet käsitystä alueista kasvukauden aikana vihreänä.

Vaihto-opiskelijat tutustuivat maaperään ja paikallisiin kasvuolosuhteisiin. Kuva: Niki Mutta, AhlmanEdu

Kansainväliset vaihtoviikot jatkossa

The International Urban Greening Week oli intensiivinen kaksiviikkoinen niin järjestäjien kuin osallistujienkin näkökulmasta. Oli paljon ohjelmaa ja tiivis aikataulu, mutta kaikki mitä oli etukäteen suunniteltu, toimi myös hyvin käytännössä. Vaihto-opiskelijat olivat aktiivisesti mukana ohjelmassa ja olivat eräänlainen inspiraation ja energian lähde toteuttajataholle tapahtuman aikana. Opiskelijat olivat hämmästyneitä ja lumoutuneita Suomen luonnosta, avarasta tilasta ja hiljaisuudesta. Lisäksi he saivat uuden kokemuksen tiiviistä kahden viikon vaihdosta ja paljon uusia eväitä ammatillisen kasvunsa polulle.

”Suosittelemme vaihtoviikkojen järjestämistä muillekin. Se antoi meille järjestäjille paljon ja opiskelijoille vielä enemmän! Seuraavaksi heitämme haasteen vaihtoviikkojen järjestämisestä EPLUG-hankkeessa Tšekin ja Romanian tiimeille.” Kiteyttävät projektipäällikkö Kaisa Koskelin ja koulutussuunnittelija Essi Clewer AhlmanEdulta.

Jatkoa ajatellen, opiskelijoita olisi hyvä olla suunnilleen sama määrä jokaisesta maasta, jolloin jaetuista ryhmistä tulisi tasapainoisempia. Lisäksi opiskelijoiden lähtötasoa kannattaisi tiedustella ennakkoon tarkemmin, jotta ohjelman suunnitteluvaiheessa voisi huomioida eri maiden tasoluokituksia ja eritasoisia oppijoita.

The International Urban Greening Weekin tavoitteena oli kokeilla lyhyempää, kahden viikon vaihtoa, perinteisten useita viikkoja kestävien vaihto-ohjelmien sijaan – ja kokemukset tästä ovat positiivisia. Tapahtuma vahvisti myös ajatusta, että tämän päivän ratkaisut ja teot koskettavat eniten juuri nuoria ja tulevia sukupolvia, joten viheralan tulevaisuuden haasteiden ratkaisemista pitää vauhdittaa ja vahvistaa. Onneksi nuoret ovat hyvin valveutuneita lähivihreän ja luonnon monimuotoisuuden teemoista, joten tällä tärkeällä työllä on jatkumoa.

Kevään 2023 The International Urban Greening Week järjestettiin yhteistyössä AhlmanEdun, VRJ Etelä-Suomen ja Tampereen kaupungin kanssa. Näin se oli osa alueen CoVEn, eli ammatillisen osaamiskeskuksen, toimintaa, jossa vahvistetaan viheralan yhteistyötä oppilaitosten, yritysten ja hallinnollisen tahojen kesken. Lue lisää yhteistyötoiminnasta täältä. Vaihtoviikoille osallistui yhteensä 14 opiskelijaa ja 4 opettajaa; kaksi opiskelijaa Tanskasta, viisi opiskelijaa ja kaksi opettajaa Tšekistä sekä Hollannista seitsemän opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Opiskelijat olivat iältään 17-30 -vuotiaita, joista suurin osa 17-18 -vuotiaita.