AhlmanEdun navetassa eletään historiallisia hetkiä, kun navetan väriläiskät, itäsuomenkarjan valko-ruskeat kyyttölehmät muuttivat perjantaina 2.6. Kajaaniin KAO:n Seppälän opetusmaatilalle. Muutoksen jälkeen navetassa keskitytään vaalimaan länsisuomenkarjan eri sukulinjoja. Lisäksi navettaan jää navetan matriarkka, 15-vuotias pohjoissuomenkarjan Ylläs.
”Muutos tehdään sen vuoksi, että länsisuomenkarjan eläinmäärä laskee jatkuvasti. Meille halutaan koota eri emälinjoja enemmän ja itäsuomenkarjan muutto Seppälän koulutilalle Kajaaniin vapauttaa paikkoja länsisuomenkarjalle”, maatilamestari Harri Ala-Kapee kertoo.
Ala-Kapeen mukaan jotain varauksia ja hankintoja on tehty vapautuville eläinpaikoille. Nyt AhlmanEdun navetassa on 16 eri länsisuomenkarjan sukulinjaa. Tavoitteena on saada saman katon alle ainakin 20 eri sukulinjaa.
”Sopeutuvat varmasti”
Vaikka muutos on suunniteltu, omista työkavereista luopuminen on myös tunteita herättävää.
”Kyyttöjä tulee ikävä, ne ovat olleet kiva väriläiskä karjassa. Koska ovat omia kasvatteja, niistä on haikeaa luopua.”
Luopumisen tuskaa helpottaa tieto siitä, että lehmät pääsevät jatkamaan eloaan toisessa karjassa, Ala-Kapee jatkaa. ”Ehkä verenperintönä evakkomatkasta kyytöt ovat helppoja kuljetettavia, joten varmasti pärjäävät reissussa ja sopeutuvat uuteen asuinpaikkaan.”
Ensimmäiset itäsuomenkarjan lehmät tulivat Ahlmanille jo vuonna 2002, mutta tulleet suvut eivät menestyneet. Nyt muuttavan Omenan kantaemä Rimma ostettiin vuonna 2004. Silloin ei geenipankkikarjasta ollut tietoa, mutta Ala-Kapee halusi suomenkarjan kaikkia rotuja esille koulunavettaan. Vuonna 2008 Sukevan vankilan itäsuomenkarjan siirtyessä Ahlmanille tehtiin geenipankkikarjasopimus ja sen jälkeen navetassa on ollut vain suomenkarjan kolmea eri rotua. Vuonna 2010 tuli lisäksi Jokioisten kartanolta kaksi sukulinjaa, joista Riitu, Silkki ja Untuva ovat Jokioisilta tullutta sukulinjaa.
Opiskelijat ovat tykänneet itäsuomenkarjasta, koska ovat omanlaisia persoonia. Ne vetävät puoleensa nuoria, moni niitä halaa ja rapsuttelee ja ikävöi niiden lähtöä, Ala-Kapee kertoo.
Länsisuomenkarjaan verrattuna itäsuomenkarjan luonne-erot johtuvat enemmän yksilöstä kuin rodusta. Itäsuomenkarjan lehmät ovat pienempiä ja tuottavat maitoa vähemmän. ”Perimässä on myös ilmeisesti se, että kun ruokaa on, sitä pitää syödä ja se näkyy”, Ala-Kapee nauraa.
Lisää tietoa:
Maatilamestari Harri Ala-Kapee
040 7586658
harri.ala-kapee(a)ahlman.fi
Muuttavat lehmät
Neilikka
Poikkeuksellisen värinen itäsuomenkarjan lehmä läikikkäänä. Pieni, solakka ja sisukas, poikinut viisi kertaa. Vuosituotos n. 5000 kg. Neilikan sukua ei ole Seppälässä. Emälinja on lähtöisin Sukevalta. Tiineenä, poikii joulukuussa kuudennen kerran.
Kenkkunen
Vanhin, 9 kertaa poikinut luottolehmä. Arvonsa tunteva, ihmiselle lempeä. Yli 6000 kilon vuosituotos. Elinikäistuotos n. 47 000 kiloa. Kajaanin tuleva 50-tonnari. Tiineenä, poikii 10. kerran marraskuun lopulla.
Omena ET
Pieni pyöreä, ystävällinen ja utelias. 5 kertaa poikinut, vuosituotos n. 5500 kg. Alkiolehmä vanhasta Reku-sonnista. Emälinja on hankittu muualta kuin Sukevalta. Sukua ei ole vielä Seppälässä.
Riitu
3 kertaa poikineena lehmäjoukon nuorin. Lypsää vuosittain yli 6000 kg. Korkea, hyvärakenteinen lehmä. Sukua ei ole vielä Seppälässä.
Koivulinnan Mirva
Kuusi kertaa poikinut, joista kahdesti Ahlmanilla. Sonninemä (Koivulinnan Rouhee). Muutti Ruovedeltä 2021 Ahlmanin navettaan, joten on joukon konkarimuuttaja. Sukua ei ole vielä Seppälän navetassa.
Teksti ja kuvat: Riitta Niiranen
Katso AhlmanEdun video kyyttölehmien viimeisestä aamulypsystä 6.7.2023 sekä lähtöhetken tunnelmasta.
Kuvaus ja editointi: Niki Mutta, AhlmanEdu.
