Maaginen maaperä

Maaginen maaperä – terveyden ja elinvoiman vaaliminen puutarhassa

Nykyään, kun elintarvikejärjestelmä globalisoituu ja teollistuu yhä enemmän, meidät on ajettu nurkkaan, jossa meillä on yhä vähemmän valinnanvaraa ruoan suhteen. Samaan aikaan supermarketit, ”paikat, josta ruoka tulee”, ylläpitävät edelleen ajatusta runsaudesta ja loputtomasta valinnanvarasta. Todellisuudessa joudumme lähes aina tekemään kompromisseja joko hinnan tai valinnanvaran puutteen vuoksi. Tavanomaisesti kasvatetut ja jalostetut hedelmät ja vihannekset, varsinkin jos ne ovat kulkeneet puolen maapallon ympäri päästäkseen keittiöön, eivät sisällä riittävästi ravintoaineita. On arvioitu, että saadaksemme saman määrän ravintoaineita vihanneksista kuin viisikymmentä vuotta sitten, meidän pitäisi syödä niitä nykyään viisi kertaa enemmän. Lisäksi ruokaa käsitellään torjunta-aineilla ja kasvuvaiheessa rikkakasvien torjunta-aineilla, joilla on osoitettu olevan kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja koko ympäristöön, on todella kysyttävä itseltään, pitääkö Hippokrateen sanonta ”ruoka on lääkkeemme” paikkaansa enää nykyään.

Viime kuussa vierailijaluennoitsijana AhlmanEdulla kävi tohtori Jens Otto Andersen, tanskalainen maanviljelijä ja useiden luonnonmukaista ja biodynaamista viljelyä käsittelevien kirjojen, kuten ”The Biodynamic Farm” ja ”Vitality – from Soil to Stomach”, kirjoittaja. Andersen tarjoaa käytännön neuvoja ja näkemyksiä biodynaamisen maatalouden periaatteista ja käytännöistä sekä tämän kokonaisvaltaisen lähestymistavan eduista maataloudessa. Kirjassaan ”Biodynamic guide to food quality” Andersen kokoaa ajatustensa pääkohdat selkeiksi kokonaisuuksiksi.

Luennollaan Andersen kertoi omasta lähestymistavastaan maanviljelyyn. Hän keskittyy elinvoimaisuuden ajatukseen – ja maaperän, kasvien, eläinten ja ihmisten keskinäiseen yhteyteen, jonka avulla voidaan luoda elinvoimaista ruokaa. Hän uskoo, että elinvoimaisuus on olennainen tekijä terveellisen ja ravitsevan ruoan sekä kestävien ja joustavien elintarvikejärjestelmien luomisessa. Kun viljelijät ja puutarhurit vaalivat elinvoimaa, he voivat luoda ekosysteemin, joka kestää tuholaisia ja tauteja ja tuottaa terveellisempää ja maukkaampaa ruokaa. Hän esitteli meille todisteita siitä, että luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on ihmisten terveyden kannalta parempi kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka.

Kuten tiedämme, tavanomaisessa teollisessa viljelyssä maaperää ei nähdä monimutkaisena elävänä järjestelmänä vaan sitä käytetään kliinisenä kasvualustana.

Andresenin mukaan ruoan elinvoimaisuus riippuu kolmesta seikasta:

1 . viljelykäytännöistä, joissa keskitytään terveiden maaperän ja ekosysteemien rakentamiseen

2. perinteisten ja perinnekasvilajikkeiden valinnasta (puhuimme tästä edellisessä artikkelissamme), jotka ovat sopeutuneet paikallisiin kasvuolosuhteisiin ja ovat lisäksi maukkaampia ja

3. ruoan jalostuksesta, jossa hän korostaa perinteisten jalostusmenetelmien, kuten kuivauksen, käymisen ja kypsentämisen tärkeyttä, sillä ne säilyttävät ja parantavat ruoan ravintoarvoa vastakohtana teollisissa elintarvikejärjestelmissä tavalliselle lisäaineisiin painottuvalle reduktiiviselle jalostukselle.

Kuten tiedämme, tavanomaisessa teollisessa viljelyssä maaperää ei nähdä monimutkaisena elävänä järjestelmänä vaan sitä käytetään kliinisenä kasvualustana, jota kynnettään ja lannoitetaan synteettisesti, jotta viljelykasvit voivat kasvaa mahdollisimman tehokkaasti. Tämän seurauksena maaperäjärjestelmä rappeutuu eikä kykene tuottamaan elintärkeää ja ravitsevaa ruokaa.

AhlmanEdun pysyvällä penkkiviljelmällä viljellään uudistavan maatalouden periaattein.

Ihmisen suolistomikrobiomi – avain terveyteemme

Aivan kuten maaperä tarvitsee erityishoitoa toimiakseen optimaalisesti, myös ihminen on monimutkainen ekosysteemi, joka koostuu triljoonista mikro-organismeista (bakteereista, viruksista ja sienistä), jotka asuvat kehon eri osissa ja elävät symbioosissa kanssamme. Näistä suolistomikrobiomi on yksi monimuotoisimmista ja vaikutusvaltaisimmista, ja se vaikuttaa moniin ihmisen terveyden osa-alueisiin. Suolistomikrobeilla on ratkaiseva merkitys ruoan ravintoaineiden sulatuksessa ja imeytymisessä ja ne auttavat ylläpitämään ihmisen tervettä immuunijärjestelmää.

Vuonna 2012 käynnistetty American Gut Project -tutkimusaloite on osoittanut suolistomikrobiston ja sairausalttiuden, aineenvaihdunnan ja jopa mielenterveyden välisen yhteyden. Nykyaikaisen länsimaisen ruokavalion seurauksena suolistomikrobisto on köyhtynyt. Tämä voi johtaa tulehduksiin sekä kehittää kroonisia ja autoimmuunisairauksia ja vaikuttaa mtös mielenterveyteen heikentävästi. Toisaalta terveellinen ruokavalio, joka sisältää erilaisia (luomu)kasviperäisiä elintarvikkeita, kuten hedelmiä, vihanneksia, täysjyväviljaa ja palkokasveja, voi edistää monipuolisen ja hyödyllisen suolistomikrobiston kehittymistä ja vähentää kroonisten sairauksien riskiä.

Nykyaikaisen länsimaisen ruokavalion seurauksena suolistomikrobisto on köyhtynyt. Tämä voi johtaa tulehduksiin sekä kehittää kroonisia ja autoimmuunisairauksia ja vaikuttaa mtös mielenterveyteen heikentävästi.

Kiehtova esimerkki ihmisen terveyden ja suolistomikrobiston välisestä yhteydestä on peräisin tutkimuksesta, joka koskee Hadza-heimoa, metsästäjä-keräilijöiden ryhmää Tansaniassa. Tämä heimo on yksi maailman viimeisistä jäljellä olevista metsästäjä-keräilijä-yhteiskunnista ja jonka perinteinen ruokavalio sisältää runsaasti kuituja ja kasvisperäisiä elintarvikkeita, luonnonvaraista riistaa ja hunajaa. Hadzojen suolistomikrobiston todettiin olevan monipuolisempi, runsaampi ja sisältävän enemmän hyödyllisiä bakteereja kuin länsimaisissa yhteiskunnissa elävien ihmisten mikrobisto.

Toinen mielenkiintoinen tutkimus tehtiin kädellisillä. Tutkimuksessa havaittiin, että vankeudessa elävillä kädellisillä oli vähemmän monimuotoinen mikrobiomi kuin luonnonvaraisilla kädellisillä, mikä johtui luultavasti eroista ruokavaliossa, stressitasossa ja altistumisesta taudinaiheuttajille. On väitetty, että vankeudessa elävien eläinten mikrobiomi on samanlainen kuin länsimaisen ihmisen, ja että näillä kädellisillä on samanlaisia terveysongelmia kuin ihmisillä.

Olemmeko vanginneet itsemme ulos luonnosta?

Terveyden vaaliminen puutarhassa

Onneksi kotipuutarhurina sinulla on valta vaikuttaa suoraan tähän mikrobivajeeseen, viljellä tervettä suolistomikrobiomia ja tukea yleistä terveyttäsi kasvattamallasi ruoalla.

Syömämme ruoan elinvoimaisuus riippuu ensisijaisesti maaperän laadusta, jossa se on kasvatettu. Voit tukea tervettä maaperää käyttämällä puutarhanhoidossasi luonnonmukaisia, biodynaamisia tai regeneratiivisia menetelmiä. Näissä menetelmissä keskitytään maaperän terveyden parantamiseen esimerkiksi kompostoimalla, kasvipeitteisellä viljelyllä, käyttämällä paikallisia kasvilajikkeita ja edistämällä kasvien biologista monimuotoisuutta.

Me AhlmanEdussa olemme kehittäneet maaperän ravintoverkkomenetelmään perustuvan korkealaatuisen, mikrobirikkaan ja bioaktiivisen kompostin, jota käytämme puutarhanhoidossamme. Tämäntyyppinen komposti todella vaikuttaa puutarhassasi. Se parantaa maaperän terveyttä ja kasvien kasvua tarjoamalla maaperälle ja kasveille laajan valikoiman ravinteita ja mikrobeja.

Mikään ei ole tyydyttävämpää kuin nauttia omassa puutarhassa kasvatetuista tuoreista tuotteista valmistetusta herkullisesta ateriasta, mutta se on paljon muutakin, sillä mikrobirikas ympäristö ja siten elimistömme ovat terveytemme perusta. Se voi tuntua pieneltä teolta, mutta tukemalla tervettä maaperää et ainoastaan kasvata terveellistä ruokaa ja terveyttä tukevaa ympäristöä, vaan edistät myös omaa ja maapallon terveyttä.

Siksi oma puutarha on paljon muutakin kuin kasvien kasvattamista ja syömistä. Se on poliittinen teko elintarvikeomavaraisuudesta ja voimaannuttava prosessi, jossa voit vaalia myös omaa terveyttä ja elinvoimaasi!

Jos haluat oppia lisää mikrobirikkaan puutarhan hoidosta, AhlmanEdu järjestää kesäkuussa kolme lyhyttä kurssia: Pysyvä penkkiviljelmä, Syötävä metsäpuutarha ja Maaperän ravintoverkko kotipihassa