Bioaktiivisen kompostin kokeilu tuottaa hyviä tuloksia AhlmanEdulla

Maaperän ravintoverkkomenetelmällä voi elvyttää maaperän toimintoja

Hyvän kompostin tekeminen ei ole helppo tehtävä. Se vaatii paljon harjoittelua ja prosessin ymmärtämistä onnistuakseen.

Olemme viimeiset kolme vuotta AhlmanEdulla kehittäneet kompostointiprosessia, joka perustuu tohtori Elaine Inghamin opetuksiin maaperän ravintoverkkomenetelmästä. Menetelmän ja maaperäekologian nykyisten tutkimusten mukaan maaperän mikro-organismit ovat kaikkien maaperän prosessien moottoreita. Näihin prosesseihin lukeutuvat ravinteiden kierto, maaperän rakenteen ja biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen, hiilen sitominen, veden pidättäminen ja kasviterveyden tukeminen. Itse asiassa kasveilla ja maaperän mikro-organismeilla on monia vastavuoroisia suhteita, jotka luovat kestäviä ja kukoistavia ekosysteemejä.

Bioaktiivinen komposti on erittäin tehokas aine maaperän toimintojen palauttamiseksi. Oikein hajonnut orgaaninen aines sisältää runsaasti hyödyllisiä maaperän mikro-organismeja, jotka kaikki osallistuvat maaperän toimintojen palauttamiseen. Bioaktiivisen kompostin valmistusprosessi itsessään varmistaa, että tuloksena on erittäin monipuolinen maanparannusaine, joka sisältää runsaasti maaperän mikro-organismeja tasapainoisessa ja halutussa suhteessa. Bioaktiivista kompostia voidaan käyttää sellaisenaan tai ruiskutettavana kompostiuutteena ja kompostiteetä lehtilannoitteena.

Analyysit osoittavat, että tuottamamme bioaktiivinen komposti on erittäin monipuolinen, ravinteikas ja vakaa maanparannusaine. Tavoitteenamme on kehittää Suomen ympäristöön soveltuva kompostointimenetelmä. Siksi teemme monia kompostiin perustuvia maanparannuskokeita niin AhlmanEdun tilakokonaisuudessa kuin paikallisilla maatiloilla ja taimitarhoillakin.

Porkkanakokeesta saatiin tietoa bioaktiivisen kompostiuutteen vaikutuksista koelohkolla

Viimeisin koe suoritettiin kaudella 2023 porkkanapenkissä AhlmanEdun pysyvällä penkkiviljelmällä. Kokeen tavoitteena oli dokumentoida bioaktiivisen kompostiuutteen vaikutukset porkkanan itämisnopeuteen, kasvuun ja satoon. Kokeen alkuasetelmista voit lukea lisää täältä.

Tärkeintä oli dokumentoida maaperän laadun muutoksen indikaattorit, eli ero maaperän mikrobiologisessa laadussa, säännöllisten maaperäanalyysien avulla. Lisäämällä bioaktiivista kompostia ja/tai nesteitä tarkoituksenamme oli rikastaa maaperää hyödyllisillä mikro-organismeilla, jotka edistävät ravinteiden kiertoa ja auttavat kasveja kasvamaan paremmin. Mikroskooppisilla arvioinneilla seurattiin tätä mikro-organismipitoisuuden ja laadun muutosta. Maaperän biologian muutoksen mittaamisen lisäksi mittasimme myös korjatun porkkanasadon ja sokeripitoisuuden eli Brix-pitoisuuden, joka kertoo kasvin fotosynteesin tehokkuudesta.

Porkkanapenkki jaettiin kuuteen lohkoon: kolmeen koe- ja kolmeen vertailulohkoon tulosten elinkelpoisuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Bioaktiivista kompostiuutetta levitettiin siemenille ennen kylvöä ja neljä kertaa kasvukauden aikana koelohkoille. Vertailulohkoille annettiin vain vettä. Kahden viikon kuluttua jokaisesta levityksestä otettiin maanäytteet, joista tutkittiin mikrobipitoisuus.

Bioaktiivisella kompostiuutteella oli todellakin merkittävä vaikutus maaperän mikrobiologiaan ja siten porkkanan itävyyteen ja satoon.

Maaperän mikrobiologian muutos sai porkkanat kasvamaan paremmin

Alkuperäiset maaperäanalyysit osoittivat, että maaperä oli liian bakteeripainotteinen eikä siinä ollut riittävästi sienibiomassaa kasveille, joita halusimme kasvattaa. Tämä on tyypillistä häiriintyneelle maatalousmaalle. Tehtävämme oli rikastuttaa maaperää sienibiomassalla ja puuttuvilla maaperän saalistajilla, kuten alkueläimillä ja sukkulamadoilla, jotka syövät bakteereja. Kuten toivoimme, koealoilla sienibiomassa ja saalistajien määrä kasvoi tasaisesti ja bakteerien biomassa väheni tasaisesti.

Tämän seurauksena sadonkorjuussa havaittiin merkittävä ero porkkanoiden määrässä, neliösadossa ja keskimääräisessä porkkanapainossa koe- ja vertailulohkojen välillä.

Koelohkoilta saatiin yhteensä 1085 porkkanaa, joiden paino oli 57 kg (10,8 kg/m2), kun taas vertailulohkoilta saatiin yhteensä 771 porkkanaa, joiden paino oli 38,6 kg (7,3 kg/m2).

Ero porkkanoiden määrässä näkyi heti alusta alkaen, sillä itävyys oli selvästi parempi koealoilla. Porkkanat kasvoivat myös suuremmiksi koealoilla, ja porkkanoiden keskipaino oli 53,1 g. Vertailulohkoilla se oli keskimäärin 49,9 g.

Lisäksi, Brix-arvot osoittivat, että koealojen porkkanoiden sokeripitoisuus oli keskimäärin hieman korkeampi.

Bioaktiivisella kompostiuutteella oli todellakin merkittävä vaikutus maaperän mikrobiologiaan ja siten porkkanan itävyyteen ja satoon.

Tulemme jatkossakin lisäämään tietämystämme ja kokemustamme maaperän kunnostamisesta maaperän ravintoverkkomenetelmän avulla ja kehittämään kontekstisidonnaisia ratkaisuja maatilojen ja puutarhojen sivutuotteiden optimaaliseen käyttöön.

Lisäksi bioaktiiviseen kompostiin perustuvia koulutuksia järjestetään säännöllisesti ja ne sisällytetään tulevaisuudessa entistä enemmän opetussuunnitelmaamme. Maaliskuussa 2024 AhlmanEdulla Tampereella järjestetään Soil Food Web -kurssi. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täältä.

Lisäksi olemme järjestämässä Soil Food Web -peruskurssin verkkokoulutuksena – pysy kuulolla!

Jos sinulla on kysyttävää kokeilusta, ota yhteyttä Doraan.