Maaperän ymmärtäminen - holistinen lähestymistapa

Maaperän ymmärtäminen holistisesta näkökulmasta

Kesäkuussa 2023 Helsingissä järjestettiin 4 per 1000 –konferenssi, joka kokosi yhteen maaperäasiantuntijoita kaikkialta Euroopasta. Konferenssin yhteisenä teemana oli maaperän terveys ja se painottui maaperän hiilensidontaan liittyviin näkökulmiin maataloudessa. AhlmanEdu sai tilaisuuden esitellä konferenssissa työtään Fusilli-hankkeessa. AhlmanEdun projektipäällikkö Dora Tkalec piti puheenvuoron, joka käsitteli bioaktiivisen kompostin käyttöä maaperän biologian, rakenteen ja luonnollisen ravinteiden kierron parantajana.

Konferenssissa jaettiin paljon hienoja näkemyksiä ja tutkimustuloksia maaperä-teemasta. Näiden asiantuntijaesitysten jälkeen vaikuttaisi siltä, että olemme päässeet yhteisymmärrykseen maaperän tärkeästä osasta ekosysteemissä ja elämää luovissa prosesseissa. Tämä yhteisymmärrys tuntuu merkittävältä askeleelta kohti uutta yhteistyötä ja se antaa osaltaan myös toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Konferenssin aikana keskusteltiin myös maatalouden merkityksestä ekosysteemissä. Asiantuntijakeskusteluissa nousi esille, että maataloudella on merkittävä rooli biologisen monimuotoisuuden ylläpitäjänä ja että ruoantuotanto ei poissulje maaperän hyvinvointia – kunhan maataloudessa toimitaan holistisin käytäntein.

AhlmanEdun projektipäällikkö Dora Tkalec oli 4 per 1000 -konferenssissa puhumassa bioaktiivisen kompostoinnin hyödyistä maaperälle.

Jos tarkastelemme vallitsevaa määritelmää maaperästä, saamme käsityksen kuinka tärkeää onkaan keskustella näistä perustavanlaatuisista ”totuuksista”. Näitä totuuksia emme yleensä ajattele tai kyseenalaista, koska ne tuntuvat itsestään selviltä.

Konferenssissa muistutettiin, että noin 70 % Euroopan maaperästä on epätervettä, köyhtynyttä ja toimintakyvyltään heikentynyttä. Tiedämme myös ennestään, että vain terve maaperä voi edistää ekosysteemien toimintoja ja ylläpitää elämää. Ihmisen toiminta, maaperän laiminlyönti, on vähentänyt tätä toimintakapasiteettia merkittävästi. Väitän, että nämä (tahattomat) seuraukset johtuvat siitä, ettemme ole aiemmin ymmärtäneet maaperän toimintaa emmekä ihmisen roolia tällä planeetalla. Ja koska emme ole ymmärtäneen näitä seikkoja, emme ole osanneet aiemmin toimia oikein.

Jos tarkastelemme vallitsevaa määritelmää maaperästä, saamme käsityksen kuinka tärkeää onkaan keskustella näistä perustavanlaatuisista ”totuuksista”. Näitä totuuksia emme yleensä ajattele tai kyseenalaista, koska ne tuntuvat itsestäänselvyyksiltä. Ja kuitenkin, jos haluamme nähdä paradigman muutoksen toimintatavoissamme, on oleellista määritellä perusasiat uudelleen.

EU on laatinut virallisen määritelmän maaperälle maaperästrategia-asiakirjassa. Tässä määritelmässä mainitaan, että maaperä on terve, kun se pystyy jatkuvasti tarjoamaan mahdollisimman monia ekosysteemipalveluja. Tämä määritelmä voi olla järkevä, jos tarkastelemme maaperää talousjärjestelmiemme hyödykkeenä. Juuri tämä maaperän taloudellinen määritelmä saa meidät sijoittamaan rahaa maaperän suojeluun ja kunnostamiseen sekä sisällyttämään maaperän osaksi riskien ja tuottojen yhtälöä.

Tämä määritelmä ei auta meitä ymmärtämään maaperää tavalla, jonka avulla voimme tehdä viisaita ja tietoon perustuvia päätöksiä maaperän ja koko ekosysteemin parhaaksi. Se ei auta meitä kasvattamaan ravinteikasta ruokaa, lisäämään biologista monimuotoisuutta, ehkäisemään kuivuutta tai maaperän eroosiota. Se ei todennäköisesti auta meitä edes tekemään poliittisia päätöksiä, joilla olisi todellista merkitystä.

AhlmanEdun monimuotoisessa puutarhassa kasvaa myös kukkia pölyttäjille. Kuvat: Dora Tkalec

Otan riskin ja menen tässä ajatusmallissa vielä pidemmälle. Pohjimmiltaan tällainen maaperän määritelmä sisältää ajatuksen ihmisestä kaiken herrana. Se on ihmiskeskeinen maaperän määritelmä, jossa otetaan huomioon vain ihmisten edut – maaperä on olemassa vain palvellakseen meitä ja tarjotakseen meille ekosysteemipalveluja, joita meillä on oikeus käyttää.

Toisenlainen näkökulma on tarkastella maaperää ja sen terveyttä sellaisenaan tai elävänä, elinvoimaisena ekosysteeminä, jolla on jatkuva kyky tukea elämää maapallolla. Ymmärtääksemme maaperää todella, meidän on tarkasteltava sitä biologisesta näkökulmasta. Meidän on ymmärrettävä maaperä ekosysteeminä eikä materiaalina, joka vaatii toimenpiteitä ja jatkuvaa panostusta. Tämä ajatustapa antaa meille käsityksen maaperän monimutkaisuudesta sekä sen toimintatavasta ja hillitsee haluamme hallita maaperää. Tämä määritelmä opettaa meitä tekemään yhteistyötä maaperän kanssa – osallistumaan ja tuntemaan roolimme ekosysteemissä.

Toisenlainen näkökulma on tarkastella maaperää ja sen terveyttä sellaisenaan tai elävänä, elinvoimaisena ekosysteeminä, jolla on jatkuva kyky tukea elämää maapallolla.

AhlmanEdun puutarhan satoa. Kuvat: Dora Tkalec

Tämän määritelmän ymmärtäminen edellyttää siirtymistä lineaarisesta ajattelusta systeemiajatteluun. Systeemi tarkoittaa monitahoisuutta. Se ei ole vain osiensa summa, vaan monimutkainen fyysisen, mekaanisen, biokemiallisen ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen kokonaisuus. Systeemissä mitään osaa ei voi ymmärtää ymmärtämättä vuorovaikutusta, joka on tehnyt kyseisestä kokonaisuudesta sen mitä se on – mukaan lukien me ihmiset.

Jos esimerkiksi tarkastelemme maaperää evolutiivisesta näkökulmasta, ymmärrämme, että kasveja ei olisi ilman bakteereja ja sieniä, jotka auttoivat niitä kehittymään ja leviämään maahan. Maaperää ei olisi ilman orgaanisen ja mineraalisen aineksen hajottajia eikä ilman mikro-organismeja. Maapallolla puolestaan ei olisi tätä lajistoa ja eläimistön monimuotoisuutta ilman fotosynteesiä tekeviä kasveja… Maaperä on muinainen synteesi kaikesta siitä, mitä on koskaan elänyt, ja se antaa elämän kaikelle sille, mitä on nyt ja mitä tulee olemaan tulevaisuudessa.

Vastaavasti, jos näkisimme ja ymmärtäisimme itsemme erottamattomana osana ekosysteemiä, jossa jokaisella osalla on oma merkityksenä, roolimme muuttuisi. Emme olisi enää rasittamassa ekosysteemiä lajien joukkokuolemilla ja biologisen monimuotoisuuden köyhdyttämisellä, vaan olisimme avainlaji maapallon ekosysteemien palauttamisessa. Toki tässä roolissa tulisi toimia harkitusti ja suunnitelmallisesti sekä ennen kaikkea ymmärtää nöyrästi, että olemme vain osa suurempaa kokonaisuutta.

Biointensiivisessä puutarhassamme AhlmanEdulla pyrimme tähän yllä mainittuun holistiseen ajattelu- ja toimintatapaan. Kun hoidamme puutarhaa, olemme nöyrinä osana ekosysteemiä ja havainnoimme ympäristöämme, ymmärrämme paremmin ekosysteemiä ja sen prosessittomuutta. Tämä ajattelutapa on tärkeä osa koko toimintaamme puutarhalla, aina kasvilajikkeiden valinnasta alkaen, rikkaruohojen kitkentätekniikoihin, istutusaikatauluihin ja vesihuoltoon asti.

Mitä enemmän havainnoimme, sitä enemmän tulemme osaksi ympäristöämme ja olemme yhteydessä koko ekosysteemiin. Tämän toiminnan myönteinen kehä ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä – myös matka itsessään on miellyttävä ja hauska.