Etusivu/Artikkelit/Ajankohtaista, Lähivihreä/AhlmanEdun opiskelijat perustivat hiekkapohjaisen kedon

Niityt ovat perinnebiotooppeja, jotka ovat alkujaan muodostuneet mm. laidunnuksen myötä. Tuoreet niityt, kosteat järven- sekä joenrantaniityt ja kedot ovat erilaisia niittytyyppejä. Yhteistä niille kaikille on luonnonheinien ja -ruohojen runsaus, valontarve sekä puiden ja pensaiden vähyys. Niittyjen lopullinen kasvillisuus muokkaantuu mm. paikallisen ilmaston ja maalajin sekä maaperän ravinteikkuuden mukaan.

Maatalouden tehostuttua entisistä perinneympäristöistä on jäljellä vain alle sadasosa. Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa vuonna 2018 niityt arvioitiin äärimmäisen uhanalaisiksi. Nämä perinnebiotoopit ovat kuitenkin tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjille, perhosille, mesipistiäisille, kovakuoriaisille ja muille hyönteisille, joten erilaisten niittyjen lisääminen on tärkeää.

Mikä on keto?

Keto on karu niitty, jossa kasvit kukkivat kevätkosteuden turvin ja ovat sopeutuneet kestämään keskikesän kuivan kauden. Kedot esiintyvät laikkuina tuoreiden niittyjen yhteydessä. Keto vaatii hiekkapitoisen maaperän, joka on lämmin eikä roudi. Hiekka ei pidätä vettä, joten maaperä kuivuu nopeasti kevätkosteuden mentyä. Ravinteet huuhtoutuvat veden mukana syvälle juurten ulottumattomiin.

Keto voidaan perustaa keväällä heti yöpakkasten poistuttua ja vielä myöhään syksyllä ennen talven tuloa. Suosituksena pidetään monivuotisten niittykasvien siementen kylvöä syksyllä ja yksivuotisten kylvöä keväällä.

Lähivihreä
niitty AhlmanEdu

Tulevan kedon paikka, AhlmanEdu

Keto opiskelijaprojektina

Aloitimme niittyprojektin AhlmanEdulla keväällä 2021 ötökkäprojektitiimin ja EPLUG-hankkeen yhteistoimin. Visiomme oli luoda elintilaa ötököille suuressa pihamaassa, jossa näimme potentiaalin biodiversiteetin lisäämiseen. Tavoitteenamme oli myös jakaa tietoa kuinka uhanalaisille hyönteislajeille voidaan perustaa elinympäristöjä ja samalla luoda ympäristöön jotain kaunista.

Työ alkoi keskusteluilla kedon sijainnista ja toteutuksesta. Kedon paikaksi valikoitui AhlmanEdun pihapiirissä oleva jättömaa, jolla ei ollut selvää funktiota ja joka oli hieman karun näköinen sellaisenaan. AhlmanEdun henkilökunta toivoikin alueelle maisemointia. Tuleva niitty ja paikalla oleva lahoaita myös ohjaisivat kulkua alueella.

Seuraavaksi projektitiimimme perehtyi ketoon. Mitä se keto oikeastaan tarkoittaa ja miten se eroaa niitystä? Tietoa löytyi valtavasti internetistä ja kirjoista ja pääsimme onnekkaina myös useaan otteeseen Villi vyöhyke ry:n oppiin. Myös Tampereen hyönteistutkijain seura oli meille isona apuna avaamassa ötököiden maailmaa.

Perehdyimme tiimimme kanssa niittyihin, lajintunnistukseen ja vierailimme kedoilla. Alkukesästä 2021 ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä oli muokata tulevan kedon pohjaa, joka oli sora- ja savimaata. Siinä kasvoi kasveja, jotka eivät perinteisesti ole kedon kasveja. Saavuimme työmaalle välineiden kanssa ja kitkimme kasveja kaatosateessa yhden päivän.

Kedon maaperä on niukkaravinteinen ja hiekkapohjainen. Meidänkin tarvitsi tuoda hiekkaa ketoalueellemme (ja toimme sitä tässä vaiheessa liian vähän). Levitimme hiekan alueelle ja peitimme sen kesäloman ajaksi, jottei sinne itäisi mitään kesän aikana. Ensitöiksi loman jälkeen levitimme kedon pohjalle lisää hiekkaa, kun kuulimme 30 cm:n kerroksen olevan vähimmäismäärä. Erehdyksen kautta voittoon – ja näin pohja oli valmis.

niitty, AhlmanEdu

Kedon pohjatyöt – kitkentää

niitty, AhlmanEdu

Keto peitettynä

niittysiemen, AhlmanEdu

Niittykasvien siemeniä

Niittykasvien siementen kylvö

Loppukesän lähestyessä oli aika kylvää alueelle siemenet. Halusimme kerätä niittykasvien siemenet itse, jotta varmistimme siementen paikallisuuden ja kotimaisuuden. Lähdimme Villi vyöhykkeen oppiin heidän perustamalleen kedolle ja saimme harjoitusta kedon hoitamisesta sekä siementen keruusta.

Ennen kuin pääsimme kylvämään, teimme kedon ympärille pölleistä aidan rajaamaan ketoa. Samalla pölliaita toimisi hyönteisten lepo-, ruokailu- ja piilopaikkana. Tässä hyödynsimme toisen projektitiimin jätettä, kuusitolppia, jotka haimme Vuoreksesta. Karsimisen, vuolemisen, polttamisen ja katkaisun jälkeen niistä syntyi lahoaitaan uudet ja siistit tolpat.

Viimeinen, ja kaikista odotetuin, työvaihe syksyn edetessä oli siementen kylväminen! Sekoitimme siemenet ämpärissä hiekkaan, jotta saisimme kylvettyä ne tasaisesti. Jokainen tiiminjäsen pääsi vuorollaan levittämään hiekka-siemen-seosta ja näin saimme kaikki yhdessä kylvää ketomme.

Vaan ei tämä kylväminen ollutkaan viimeinen työvaihe. Huomasimme, että keto (eli vielä tässä vaiheessa paljaalta hiekkakentältä näyttävä alue) oli luonnoneläinten ja koiranulkoiluttajien suosiossa. Halusimme tarjota itämis- ja kasvurauhan siemenille, joten päädyimme aitaamaan kedon, jottei siellä kuljeta.

Kedon hoitaminen

Kedon hoitotarve vaihtelee niityn perustamisesta sen itsenäistymistä kohti. Niittykasvit lähtevät hitaasti kasvuun, joten voi mennä 3-5 vuotta ennen kuin ketomme on kukoistuksessa. Rikkakasvien kitkeminen ensimmäisten vuosien aikana on erityisen tärkeää, jotta ne eivät pääse valloilleen kedolla. Kitkemisessä on tärkeää erottaa kedon kasvien ja muiden kasvien sirkkalehdet – ettei vahingossa kitke pois niittykasveja.

Kedon perustamisen seuraavana kasvukautena se täytyy kylvää uudelleen, koska kedolla ei vielä ole maassa omaa siemenpankkia. Kedon oma siemenpankki alkaa kertyä kunnolla n. 3- 5 vuoden päästä kedon perustamisesta.

Niittyjä hoidetaan laiduntamalla, niittämällä, kitkemällä ja raivaamalla. Perustamamme keto on niin pienialainen, että sen hoidoksi riittää kitkeminen ja niittäminen. Perustamisesta seuraavien 1-3 vuoden aikana ketoa ei välttämättä tarvitse niittää, mutta sen jälkeen noin joka toinen vuosi. Sen yhteydessä mahdolliset rikkakasvit kitketään.

Niityt niitetään korkealla n. 15 cm korkuisella niitolla heinä-elokuussa. Niittojäte jätetään paikoilleen noin viikoksi, jotta kaikki siemenet varisevat varmasti niitylle. Tämän jälkeen niittojäte kerätään pois esimerkiksi kompostiin.

Valmistumisemme jälkeen jätämme perustamamme kedon hoidon AhlmanEdun tuleville opiskelijoille ja henkilökunnalle. Siirrämme oppimme heille ja he saavat uudelleenkylvää ja hoitaa sitä.

niittysiemen, AhlmanEdu

Siemenet valmiina kylvöön

niitty, AhlmanEdu

Aita suojaa kylvettyä ketoa

Terveisin

Satu ja Johanna

Luonto- ja ympäristöalan opiskelijat
AhlmanEdu