Ahlmanilla jalkautetaan regeneratiivisen eli uudistavan maanviljelyn uusinta tiedettä ja tutkimusta käytäntöön kompostoinnilla ja pysyvällä kohopenkkiviljelyllä. Osana FUSILLI-kaupunkiviljelyhanketta vuoden 2021 alussa aloitettiin kompostointikokeilut sekä kohopenkkiviljelmän perustustyöt, jotka ovat edenneet kasvukauden ensimmäisiin sadonkorjuisiin.
Kompostoinnin ja maanhoidon periaatteet Ahlmanin viljelmällä pohjaavat maaperäbiologi Elaine Inghamin Soil Food Web eli maaperän ravintoverkko -menetelmään. Perinteinen, vain kasveille liukoisessa muodossa ravinteita mittaava viljavuusanalyysi menettää merkitystään, kun suuntaamme katseet maaperän mikro-organismeihin. Sienet, bakteerit sekä niitä syövät alkueläimet ja sukkulamadot muodostavat maaperässä tehokkaan ravinteita kierrättävän ravintoverkon. Näillä mikro-organismeilla on mitä moninaisempia suhteita kasvien kasvun ja ravinteiden saannin suhteen. Eheä ravintoverkko ylläpitää osaltaan myös maan rakennetta ja kasvien tautiresistenssiä.
Luonnossa lajiston muuttumista tietyllä alueella kuvataan sukkessiovaiheilla. Sukkessiovaiheelle tyypillisen kasvuston lisäksi sillä on myös vaiheelle tyypillinen mikro-organismien muodostama ravintoverkko. Paljaalla maalla, missä nopean syklin pioneerikasvit (tyypilliset rikkakasvit) viihtyvät, on hyvin erilainen mikro-organisuhde verrattuna luonnonniityn tai vanhan metsän maaperään.
Maaperän ravintoverkon mikro-organismit ovat kuitenkin hyvin hauraassa asemassa tavanomaisia viljelymenetelmiä sekä viheralueiden ylläpitotoimenpiteitä kohdatessaan. Maata muokkaamalla, tauti- ja tuholaistorjunta-aineita sekä mineraalilannoitteita käyttämällä, puskemme mikro-organismikantaa ja ravintoverkkoa aina sukkession esivaiheiden suuntaan. Näin köyhdytämme maata ja stimuloimme rikkakasvien kasvua, tauti- ja tuholaisvaurioiden kasvavaa riskiä sekä maan tiivistymistä ja ravinnevalumaa.
Tutkimukset siis osoittavat, että maaperän ravintoverkon huomiotta jättänyt maatalouden kehitys viimeisen vuosisadan aikana on johtanut kasvinviljelyn ja ruoantuotannon kierteeseen, joka heikentää omia toimintaedellytyksiään. Samaa kehitystä on seurattu myös viherrakentamisen ja ylläpidon puolella. Isossa mittakaavassa maaperän tiivistyminen, eroosio, orgaanisen aineksen köyhtyminen ja maaperän pilaantuminen on jo nähtävissä. Nämä realiteetit ovat todellisia uhkakuvia ja vaikuttajia myös ilmastonmuutoksessa.
Maaperän ravintoverkkoa hoitamalla kasvinviljelyä voidaan harjoittaa kestävästi ja tuottavasti. Muita panoksia ei tarvita.
Maaperän ravintoverkosta saatuja oppeja hyödyntämällä olemme luoneet Ahlmanilla aerobisen ja hallitun kompostoitumisprosessin. Maatilan karjanlannasta sekä muista orgaanisista sivuvirroista aikaansaatu kompostimultamme kuhisee hyvänlaatuista elämää. Kompostimultaa ja siitä tehtävää kompostiteetä ja -ekstraktia käytetään kohopenkkiviljelmän ainoina maanparannusaineina. Tarkoitus on siis tavanomaisen lannoittamisen sijaan optimoida ja ylläpitää maaperän ruokaverkkoa viljelykasveillemme suotuisalla tasolla. Tarkkailemme kohopenkkiviljelmän ravinneverkon kehitystä mikroskoopin avulla.
Pinta-alaltaan muutamiin hehtaareihin asti skaalautuva ja monipuolinen kohopenkkiviljelmä menetelmineen toimii esimerkkinä kotitarve- ja ammattiviljelijöille. Intensiivinen viljelypinta-alan käyttö ja toiminnan suunnitelmallisuus tuo taloudellisesti kannattavan vihannesviljelyn mahdolliseksi ilman maatalouden raskasta kalustoa tai suuria pinta-aloja. Kevyet ja ketterät työvälineet sekä minimoidun maanmuokkauksen menetelmät ovat keskeisessä roolissa viljelmällä.
Toimenpiteet liittyvät FUSILLI-kaupunkiviljelyhankkeeseen.
Teksti ja lisätiedot:
Oskari Pikkarainen
projektiasiantuntija, Ahlman
[email protected]
050 511 7808
Toimittanut: Jenni Arjoranta
