Siirtolapuutarhat

Tanskassa 1800-luvulla syntynyt, nimenomaan kaupunkielämän ongelmia torjumaan suunnattu siirtolapuutarha-aate levisi maatalousvaltaiseen Suomeen hitaasti. Merkittävänä teollisuuskaupunkina Tampere oli ensimmäisten siirtolapuutarhan perustaneiden paikkakuntien joukossa ja viljely Hatanpään siirtolapuutarhassa aloitettiin kesällä 1916.

Tampereella ensimmäisille palstoille oli halukkaita viljelijöitä enemmän kuin palstoja oli tarjolla, joten Hatanpäällä viljelijät valittiin arvalla. Muutamaa vuotta myöhemmin perustetussa Litukan siirtolapuutarhassa valintaperusteena oli perheen lasten lukumäärä. Siirtolapuutarha-aatteen tarkoitus oli tarjota työväestölle terveellistä puuhastelua ulkoilmassa, synnyttää yhteisöllisyyttä tuoreiden kaupunkilaisten keskuuteen, ohjata perheet toimimaan yhdessä ja korostaa ahkeruuden ja omatoimisuuden merkitystä hyvinvoinnin perustana. Myös hyödyllisen ja kehittävän vapaa-ajantoiminnan järjestäminen lapsille ja nuorille koettiin tärkeäksi.

Siirtolapuutarhojen perustamisen toinen aalto ajoittuu toisen maailmansodan jälkeisen elintarvikepulan kauteen. Hyötykasvit valtasivat viljelyalaa koristekasveilta ja eläinten pito siirtolapuutarha-alueilla sallittiin. Siirtolapuutarhat saivat uusia viljelijöitä, joiden pääasiallinen tavoite oli ruuan tuotanto. Pula-ajalle leimallisia kasveja olivat mm. sikuri, sokerijuurikas ja tupakka. Päivittäistavarakaupan kehittyessä kaupungistumisen myötä viljelysten merkitys muuttui ja niistä tuli osa työväestön vapaa-ajanviettoa. Siirtolapuutarhat alkoivat näyttäytyä ensisijaisesti virkistyksen, ei ravinnon lähteenä. Nykyään siirtolapuutarhatoiminnassa keskiöön ovat nousseet halu varmistua ruuan tuotantotavoista sekä kiireetön lomanvietto. Kaupunkiviljelyn yleistymisen myötä siirtolapuutarhapalstat ovat edelleen hyvin kysyttyjä.

Hatanpään siirtolapuutarha joutui 1970-luvulla siirtymään rakentamisen tieltä ja viljelijöille varattiin uusi alue Niihamasta. Näin menetettiin Suomen vanhin toiminnassa ollut siirtolapuutarha-alue. Onneksi alueen kasveja siirrettiin sekä uusille palstoille että tamperelaisille pihoille. Perinnepihallekin on saatu kasveja, joiden alkuperä on Hatanpään siirtolapuutarha-alueella. Perinnepihalla kasvaa myös tarhapioni, joka on peräisin Nekalan siirtolapuutarhasta, minne se on seurannut omistajiaan Pirkkalasta useiden muuttojen mukana 1950-luvulta lähtien.

“Vuonna 1916 perustettu Tampereen siirtolapuutarhayhdistys muodosti Hatanpäälle 128 palstaa, kukin suuruudeltaan 300 m2. Jäsenet maksoivat yhdistykselle vuokraa 10 penniä neliömetriltä ja yhdistys puolestaan tilitti kaupungille 3 penniä neliömetriltä. Yhdistys aloitti toimintansa varsin ripeästi: se järjesti luentoja ja retkeilyjä ja lisäksi sillä oli oma lippu ja jopa oma marssi.”

Tarkkaan viljelty puutarhapalsta Hatanpään siirtolapuutarhassa Tampereella 1930-luvulla. Vapriikin kuva-arkisto.