Hans Henrik Boije

Valtiopäiväedustaja, upseeri ja vapaaherra Hans Henrik Boije (1716 – 1781) syntyi Ruotsissa suomalaisille vanhemmille. Tultuaan täysi-ikäiseksi Boijesta tuli aatelissukunsa päämies ja hän sai edustajanpaikan Ruotsin valtiopäivillä. Toimittuaan taustavaikuttajana Ruotsin ja Venäjän välistä sotaa seuranneissa rauhanneuvotteluissa Boije sai läänityksenä Kangasalla sijainneen Frantsilan virkatalon ja muutti sinne 1748.

1750-luvulla Boije osti Tammerkosken ja Hatanpään ratsutilojen lisäksi lukuisia maatiloja Tammerkosken lähiympäristöstä, Lempäälästä ja Vesilahdelta. Itse hän asettui asumaan Hatanpään tilalle ja teki siellä pelto- ja puutarhaviljelyyn liittyviä kokeiluja. Boije teetti puutarhassa mittavia maansiirtotöitä, joiden tarkoituksena oli pengertää ja tasoittaa Pyhäjärven rantaa kohti viettävä rinne istutuksille sopivaksi. Kartanon rakennukset muodostivat symmetrisen kunniapihan, johon johti suora, viljelysten reunustama koivukuja. Koivukujan muodostama puutarhan keskiakseli jatkui päärakennuksen eteläpuolella päättyen rannan laivalaituriin. Päärakennuksen ja rannan väliselle pengerretylle alueelle istutettiin suorakaiteen muotoinen muotopuutarha, jota reunustivat muotoon leikattujen lehmusten rivit. Kartanon kasvitarhassa viljeltiin mauste-ja vihanneskasveja, näiden joukossa melonia ja parsaa sekä tuolloin uutta ravintokasvia perunaa. Pyhäjärven vastarannalla Kaarilan kartanossa koeviljelmiään hoitanut Turun Akatemian professori Pehr Gadd todennäköisesti innosti Boijen kokeilemaan jopa valkomulperipuiden kasvatusta silkkiperhosen toukkien ravintokasviksi.

Boije myi Hatanpään kartanon kruununvouti Gabriel Ahlmanille vuonna 1778 saatuaan nimityksen Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherraksi ja siirryttyään asumaan Helsinkiin. Helsingissä Boijen tiedetään suunnitelleen muotopuutarhan nykyisen Kaisaniemen puiston alueelle.

“Ruotsin kuningas Kustaa III matkusti Suomeen vuonna 1775 ja vieraili matkallaan Boijen isännöimässä Hatanpään kartanossa. Matkan aikana Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Tammerkosken rannalle. Jo ennen kuninkaan vierailua Boije oli ollut mukana kaupungin perustamista valmistelleen komitean työskentelyssä ja suositellut kaupungin sijoituspaikaksi omistamansa Tammerkosken kartanon maita, jotka hän myöhemmin myi valtiolle. Boije ja Kustaa III kuuluivat kumpikin vapaamuurareihin. Tampereen vanhin muistomerkki, Hatanpään puistossa sijaitseva luonnonkivi, johon on hakattu kreikankielinen raamatunlause ”Egno Kyrios tous ontas antou” (Herra tuntee omansa), on mahdollisesti peräisin Kustaa III:n vierailun ajalta. Kivi tunnetaan ”Vapaamuurarin hautana”, mutta paikalle ei ole haudattu ketään.”

Hatanpään lehmusrivistöt, päärakennuksen pohjoispuolen koivukuja eli ”Kuninkaankuja” sekä kuuset ”Hattu” ja ”Myssy” ovat Boijen perustaman muotopuutarhan jäänteitä. Kuuset lienee nimetty samannimisten, 1700-luvulla Ruotsin valtiopäivillä vaikuttaneiden poliittisten puolueiden mukaan. Perinnepihalle on istutettu ”Myssy”-kuusesta solukkolisätty taimi.

Boije suunnitteli jopa silkin tuotantoa ja viljeli puutarhassaan valkomulperipuita mulperi- eli silkkiperhosen toukkien ravintokasviksi.