VIHANNESTEN TAIMIKASVATUKSESTA

Messukylästä nykyisen Tampereen alueelta kotoisin ollut Pietari Gadd esittelee 1700-luvun vihannesviljelyä ensimmäisessä suomenkielisessä puutarhakirjassa seuraavasti:

Krydimaan yrtit, joita meidän maasa kaswatetaan, ne ovat ruoan ja elannon awuxi tarpeelliset, osittain juurten ja lehtein, osittain palko-kaswandoin ja siemenden tähden. Muutamat näistä ulsokylwetään ensin plantuixi, ja sitte istutetaan kaswamaan, enin osa taittaan myöskin kohta uloskylwettä. Plantui-lawoille kylwetään siemenet Sallatista, Spinatista, Purju, Silleri, Isoppi, Kyndeli, Meirami, Timia, Pårtlaka, Pasilika, Salwia, kaikki kaalin siemenet, Melonit, Kurkut, Pumput, niin kuin myös kewäillä Rädisit, Krassa ja Persilia. Kaikki nämä kylwetään taajemmin kuin muutoin, ja warjellaan tarkkaasti wilulda olkimatoilla Klasi- taikka Paperi-akkunain alla.

Gadd, Pehr Adrian 1768: Lyhykäinen ja yksinkertainen neuvo kuinka ryytimaan yrttien kasvannot Suomenmaassa taiten saatetaan tuleentumaan. Toim. Harry Lönnroth. Tampere University Press, ePublications – Verkkojulkaisut: Tampere 2008.

 

Pehr Adrian Gadd (1727-1797) työskenteli Turun Akatemiassa kemian professorina ja perehtyi myös kasvinviljelyyn. Hän julkaisi ensimmäisen suomenkielisen vihannesviljelyn opaskirjasen vuonna 1768. Gaddin mainitsemat viljelykasvit ovat kaikki edelleen tunnettuja – kasvimaalla kasvavat  nykyisinkin salaatti, pinaatti, purjo, selleri ja retiisi. Maustekasveista persilja, basilika, salvia, timjami ja mäkimeirami ovat nekin useimmille tuttuja. Vihannesportulakka oli 1800-luvulla suosittu salaattikasvi, nykyisin se on harvinaisempi. Avomaankurkut ja kurpitsat tuottavat vaivatta satoa avomaalla, meloni sen sijaan vaatii kasvihuoneen tai hyvin lämpimän kasvupaikan.

Gadd neuvoo esikasvattamaan keittiökasvit taimiksi eli ”plantuixi”. Taimikasvatukseen käytettiin ennen kylmiä tai lämpimiä kasvilavoja, jotka peitettiin esimerkiksi lasilevyillä ja suojattiin yöksi kylmältä esimerkiksi oljesta punotuilla matoilla. Vihannesten taimikasvatukseen soveltuu mikä tahansa valoisa, viileähkö tila. Liian hämärässä ja lämpimässä taimista kasvaa helposti hentoja ja pitkävartisia. Siemenet kylvetään niukkaravinteiseen multaan vaikkapa sanomalehdestä muotoiltuihin taimiruukkuihin, jotka voi myöhemmin istuttaa sellaisenaan maahan. Kylvösiementen annospusseissa ilmoitetaan esikasvatuksen tarve ja esikasvatusaika viikkoina. Jotkin vihannekset, kuten tomaatti, vaativat pitkähkön esikasvatuksen. Kurpitsa kasvaa istutuskokoon yleensä muutamamassa viikossa.

Kasvimaan kokoa suunniteltaessa on hyvä muistaa, että rikkakasvien määrä ja kastelun tarve voivat yllättää innokkaankin hyötytarhurin. Eloperäisten katteiden käyttö vähentää kitkemisen ja kastelun tarvetta. Ruohosilppua voidaan käyttää katteena kasvien ja taimien juurella ja sen on samalla erinomainen lannoite. Puukuori ja puuhake soveltuvat käytävien ja polkujen katteeksi.