Köynnöskasveja rakennusten ja kuistien seinämille

Useat, varsinkin monivuotisista köynnöskasveista ovat sangen suositeltavia verhoamaan rakennusten ja kuistien seinämiä lehvien ja kukkien peittoon. Ulkomailla käytetään tätä tapaa verrattain yleisesti, mutta meidän maassamme, missä vielä paljon kömpelörakenteisia asuntoja avonaisilla paikoilla paljaina törröttää, ei ole edellä mainittua somistamistapaa otettu vielä paljonkaan käytäntöön. Kasvit, varsinkin huolellisesti valitut köynnöskasvit, somistavat paljon alastonseinäisiä rakennuksia ja kuisteja, eikä niihin uhrattavat pienet kustannukset suinkaan mene hukkaan. Istuttakaa siis rakennusten seinämille ja kuistien pieliin monivuotisia köynnöskasveja, esim. villiviiniä (Ampelopsis), köynnöskuusamaa (Lonicera caprifolium), metsäköynnöstä (Clematis), koirannaurista (Bryonia), metsänkiertoa (Convulvus).

Salonen, Frans1928: Puutarhanhoidollisia pikkutietoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.

 

Paitsi seinustoja, köynnösten avulla voidaan verhota myös pergoloita, portteja ja pylväitä. Säleikkövilliviini (Parthenocissus inserta) lienee edelleen köynnöksistä tutuin – sitä onkin kasvatettu Suomessa koristekasvina jo 1700-luvun lopulta lähtien. Myös köynnöskuusamat (Lonicera) viihtyvät aurinkoisella kasvupaikalla, jolloin niiden kukinnasta tulee runsas. Juuristoalueen on kuitenkin hyvä olla varjossa ja kasvualustan pysyä kosteana koko kesän.

Kärhöistä (Clematis) siperiankärhö, alppikärhö, kello- ja tiukukärhöt sekä lumikärhöt ovat helppohoitoisia ja kestäviä meidän oloissamme. Ne ovat jalokärhöjä pienikukkaisempia ja viihtyvät myös puolivarjossa. Suurikukkaiset jalokärhöt puolestaan tarvitsevat paljon valoa ja runsasravinteisen, kalkitun ja salaojitetun kasvualustan. Pääsääntöisesti pienikukkaiset kärhöt istutetaan entiseen kasvusyvyyteen, jalokärhöt vähintään 10 cm syvempään.

Varjoisan ja puolivarjoisen kasvupaikan köynnöksiä ovat näyttävä ja tuuhea lännenpiippuköynnös (Aristolochia macrophylla) tai pitkään kukkiva köynnöshortensia (Hydrangea anomala subs. petiolaris). Köynnöshortensia vaatii runsasravinteisen mutta happaman kasvualustan ja sen voi istuttaa myös paksurunkoisen puun tyvelle tai muurin tai kallion viereen. Osa koristekasveina kasvatettavista köynnöksistä tuottaa myös satoa. Jo 1800-luvulla puutarhoissamme kasvatettu kauniin kaksivärinen kiinanlaikkuköynnös (Actinidia kolomikta) tuottaa pieniä hedelmiä syyskuussa. Köynnös on kaksikotinen, joten hedelmien saamiseksi puutarhaan tulee istuttaa sekä hede- että emikasvi. ’Annikki’-lajike sen sijaan ei tarvitse pölyttäjää tuottaakseen hedelmiä. Palsamiköynnös puolestaan on kaunein syksyllä, jolloin sitä koristavat vaaleankeltaisen syysvärin lisäksi punaiset C-vitamiinipitoiset syötävät marjat. Viiniköynnöksistä voi kokeilla tarhaojukkaviinin (Vitis Labruscana-Ryhmä) kasvattamista avomaallakin, kunhan kasvupaikka on lämmin ja tuulensuojainen.

Monet perinteisesti kasvatetut köynnöksemme ovat ruohovartisia, kuten humala (Humulus lupulus), ruusunätkelmä (Lathyrus latifolius), köynnösukonhattu (Aconitum hemsleyanum)  ja köynnöspinaatti (Hablitzia tamnoides). Koirannaurista eli  mustakoiranköynnöstä (Bryonia alba) tai punakoiranköynnöstä (Bryonia cretica subs. dioica) tapaa puutarhoissa enää harvoin. Kauniin köynnöksen koristearvoa lisäävät mustat tai punaiset marjat syksyisin, mutta on hyvä muistaa, että koko kasvi on myrkyllinen. Convolvulaceae -sukuun kuuluva metsänkierto eli karhunköynnös (Clystegia sepium) on vanhojen pihojen tuttu ’elämänlanka’. Rehevän kasvunsa vuoksi se on hyvä istuttaa vain paikkaan, josta se ei ole vaarassa levitä muiden puutarhakasvien joukkoon.

Köynnökset tulee istuttaa vähintään puolen metrin etäisyydelle rakennuksen perustuksesta, jonka tulee pysyä kuivana. Köynnöksille on hyvä rakentaa köynnöstuki, joka kiinnitetään vähintään 10 cm etäisyydelle seinästä, jotta seinän ja köynnöksen väliin jää tuulettuva rako, eikä köynnös kasva suoraan kiinni seinään. Oikein istutettuna ja tuettuna köynnöskasvi ei vahingoita seinää, vaan suojaa sitä sään vaikutuksilta.

Räty, Ella 2009: Viheralueiden puut & pensaat. 5. uudistettu painos. Artprint Oy, Helsinki.