Hedelmäpuiden suojaaminen jyrsijöiltä

Talvella saattavat jyrsijät tehdä tuhojaan puutarhassa. Vuonna 1945 julkaistussa oppaassa kotipuutarhuria neuvotaan suojaamaan hedelmäpuut seuraavasti:

Tärkeää on tähän vuodenaikaan jyrsijöitten torjuminen. Jänikset, hiiret ja myyrät voivat näet aiheuttaa talven aikana vahinkoa hedelmäpuille, syömällä nuorten puiden rungoista kuorta ja katkomalla puiden juuria. Jänikset estetään pääsemästä puutarhaan parhaiten siten, että koko hedelmäpuita käsittävä alue ympäröidään noin 2 m:n korkuisella rautalankaverkkoaidalla, jonka silmien läpimitta saa olla enintään 7 cm. […]  Joitakin hajallaan siellä täällä olevia omena- tai päärynäpuita voidaan suojata siten, että kunkin puun ympärille kiedotaan sopivan kokoinen rautalankaverkon kappale. Jänikset eivät myöskään pääse kalvamaan nuorten omena- ja päärynäpuiden runkoja, jos puiden ympärille kiedotaan paperia (esim. sanomalehtiä), asetetaan tiheäsilmäinen rautalankaverkko tai tuoreita katajanoksia.

Jotta puut saataisiin suojatuksi myyrien tuholta, on koetettava edistää maan jäätymistä, jolloin myyrien liikkuminen multakerroksessa vaikeutuu. Sen vuoksi tallataan lumi suojattavien puiden juurien kohdalla suojailmalla tiukkaan tai lapioidaan se tykkänään pois. – Suoja lumi voi painollaan särkeä hedelmäpuiden latvuksia, mitä seikkaa on syytä tarkkailla ja ravistella lumi aikanaan puista pois.

Frans Salonen 1945: Kotipuutarhurin opas. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiön Kirjapaino.

Pelto- ja vesimyyrä ovat tavallisimmat hedelmäpuita tuhoavat jyrsijät. Ne käyttävät talviravinnokseen puuvartisten kasvien kuten omena- ja päärynäpuiden kuorta ja juuria. Peltomyyrä elää talvella käytäväverkostossaan lumi- ja karikekerroksessa. Vesimyyrä puolestaan tekee käytävänsä maan sisään, ja katkoo ja syö samalla puiden juuria. Myös maamyyrä eli kontiainen, joka on harvinaisempi ja rauhoitettu eläin, tekee käytäviään maahan, mutta ei käytä ravinnokseen kasveja ja on näin ollen hedelmätarhurin kannalta harmiton. Peltomyyriltä puun voi suojata ympäröimällä rungon tyven metalliverkosta tehdyllä lieriöllä, joka upotetaan maahan muutamien senttien syvyyteen. Lieriön halkaisijan tulee olla 10 cm ja korkeuden 50 cm. Lumen tiivistäminen puun ympäriltä on edelleen käyttökelpoinen peltomyyrien torjuntakeino.

Jänikset ja rusakot nakertelevat talvisin mielellään hedelmäpuiden kuorta, saattavatpa syödä nuoret hedelmäpuunversot kokonaan. Näiltä herkkusuilta puut suojataan korkealla ja leveällä metalliverkkolieriöllä, joka on helpointa asettaa puun ympärille jo syksyllä. Verkon tulee ulottua tarpeeksi korkealle, jotta rusakot eivät yllä hedelmäpuiden oksiin korkeankaan keväthangen päältä. Puita peltomyyriltä suojaava verkko saa olla paikallaan ympäri vuoden, jänisverkon voi poistaa kesäksi.

Lähteenä käytetty Anssi Krannilan ja Anne Paalon teosta ”Omenapuu” (WS Bookwell Oy:  Porvoo, 2010).