DAALIOIDEN KASVATTAMINEN JA TALVEHDITTAMINEN

Sen jälkeen kun daaliat tuotiin Eurooppaan 1700-luvun loppupuolella, on kasvista jalostettu tuhansia eri lajikkeita. Suomessa daaliat yleistyivät kuitenkin vasta 1930 -luvulla. Vuonna 1944 julkaistussa Frans Salosen ja Arvo Haapasen Uudessa puutarhakirjassa neuvotaan kasvattamaan daalioita seuraavasti:

Daalia on monivuotinen yrtti, mutta koska se ei kestä meidän talviamme, viljellään sitä meillä ns. ryhmäkasvina. Korkeus 0.5 – 2 m. Juurihaarat ovat mukulamaisia, turpeita. Lehdet isot, vastakkaiset, kerrotut, päätepariset. Kukat suuret, loisteliaan väriset, 15 – 30 cm:n pituisten kukkaperien päissä. Daalia kasvaa tavallisesti suurehkoksi, lehteväksi pensaaksi, ellei sitä rajoiteta versoja vähentämällä. Isokokoiset daaliat soveltuvat yksinäiskasviksi, pienikasvuiset taasen ryhmissä viljeltäviksi. Erikoinen vaikutus on isokasvuisilla daalioilla pitkässä suorassa penkissä ja riviin istutettuina rakennusten seinustoilla. Daalian kukat ovat erittäin arvokkaita maljakkokukkina ja sidontatarkoituksiin.

Daalia menestyy parhaiten runsasravintoisessa, syvämultaisessa maassa, aurinkoisessa paikassa. Sitä monistetaan jakamalla, pistokkaista ja siemenistä. Jakamalla monistaminen on yksinkertaisin ja helpoin tapa. Talvisäilöstä otetut juuret jaetaan huhtikuussa terävällä veitsellä niin moneen osaan, kuin kulloinkin käy päinsä. Jokaiseen juurakon osaan pitää kuitenkin jäädä vähintään yksi silmu. Juuret istutetaan joko laatikkoihin tai isoihin ruukkuihin ja sijoitetaan lavaan tai asuinhuoneeseen. Ennen avomaalle istutusta pitää niitä tuulettaa tehokkaasti. Pistokkaista monistettaessa menetellään seuraavalla tavalla. Talven yli säilytetyt juurakot istutetaan maalis-huhtikuun vaihteessa laatikkoihin tai ruukkuihin. Kun niihin on kehittynyt 5-8 cm:n pituisia versoja, irroitetaan nämä versot murtamalla ja kanta leikataan veitsellä sileäksi. Kukin pistokas pannaan 3 tuuman ruukkuun, kuohkeaan multaan ja niitä hoidetaan muiden pistokkaiden tavoin lavassa tai sen puutteessa asuinhuoneen ikkunalla. Siemenestä kasvattamalla saadaan uusia lajikkeita. Jos siemenet kylvetään maaliskuussa, kukkivat niistä kehittyneet taimet jo syyskesällä.

Daalia on hallanarka kasvi. Sen vuoksi taimet istutetaan kasvupaikkoihinsa vasta kesäkuun puolivälin seuduilla, pienikokoiset 40 – 60, isokokoiset lajikkeet 70 – 90 cm:n välein. Kasvukaudella on tarpeen vaatiessa kasteltava ja lannoitettava helppoliukoisilla lannoitteilla. Tukemisestakin on aikanaan huolehdittava.

Syksyllä, kun halla on vikuuttanut daalian maanpäälliset osat, leikataan varret noin 20 cm:n korkeudelta poikki ja juurakot kaivetaan varovasti maasta irti. Sen jälkeen juurakoiden annetaan vähän kuivahtaa pakkasettomassa paikassa, jonka jälkeen ne puhdistetaan mullasta. Talvehditetaan kuivassa, alhaislämpöisessä (+3-4 °) paikassa, esim. hyvin kuivailmaisessa kellarissa laatikkoihin tai hyllyille asetettuina. Juurakot voivat talvehtia joko sellaisinaan tai voidaan niiden väleihin panna kuivaa multaa tai kutterinpurua.

Salonen, F. ja Haapanen, A. 1944: Uusi puutarhakirja II. Werner Södeströmin kirjapaino,  Porvoo.