AhlmanEdun LUMOtarhuri-osatutkinnon opiskelijat saivat idean järjestää vieraslajien kitkentätapahtuman oppilaitoksen ympäristössä. Luonto- ja ympäristöalan opiskelijoiden lisäksi projektista kiinnostuivat myös puutarha-alan opiskelijat. Kahden opiskelijaryhmän voimavarat yhdistettiin ja lähiluontotalkoot järjestettiin toukokuun lopulla, kolmena eri päivänä ja niissä kitkettiin jättipalsamia ja lupiinia. Talkoissa oli yhteensä lähes 100 osallistujaa, niin peruskoulun 7. luokkalaisia kuin alueen asukkaitakin. Tampereen kaupungilta haettiin ja saatiin apurahaa ympäristönsuojelutyöhön, tapahtuman järjestämiseen, kaikkiaan 2500 €.

Opiskelijat ovat tottuneet opiskelemaan tiimioppimisen metodein eli projektien kautta, yhdessä suunnitellen ja havainnoiden. Niin tässäkin projektissa toimittiin, eli opiskelijat hahmottivat lähtötilannetta, laativat tavoitteen ja työsuunnitelman sekä toteuttivat ja arvioida onnistumistaan.

Projektin vastuualueet jakautuivat luontevasti. Osa opiskelijoista keräsi ämpäreitä, joihin kitkentäjäte kasattiin. Ämpäreitä olisi helppo käyttää uudelleen, eikä kertakäyttöisiä muovipusseja tarvittaisi. Sopiva määrä ämpäreitä löytyi AhlmanEdun ravintolalta käytettynä. Osa opiskelijoista suunnitteli lähiluontotalkoille visuaalista ilmettä ja markkinointimateriaalia. Osana kokonaisuutta LUMOtarhuri-opiskelijat myös suunnittelivat, taittoivat ja jakoivat Lumoava kotipiha -opasta, jossa kerrotaan käytännönläheisesti erilaisista tavoista, joilla jokainen pääsee alkuun kotipihan luonnon monimuotoisuutta tukevassa työssä.

Opiskelijat jakoivat mainosjulisteita laajasti Etelä-Tampereen alueella sekä markkinoivat tapahtumaa sosiaalisessa mediassa. Osa kontaktoi lähialueen kouluja mukaan talkoisiin ja osa opiskelijoista suunnitteli työpajojen muun ohjelman, eli tarjoilut, opasteet sekä hankkivat työvälineitä ja muuta tarpeistoa.

Haasteen työpajojen suunnittelulle asetti pitkittynyt talvi. Lumi peitti kitkettäviä alueita pitkään, joten opiskelijat eivät päässeet tarkastamaan, missä kaikkialla kasvaa jättipalsamia ja missä komealupiinia. Mielikuvia alueista oli, mutta ei täsmällistä tietoa. Puutarha-alan opiskelijat lähtivät keväällä koulutus- ja oppisopimus jaksolle työpaikoille, mikä haastoi koko ryhmän yhteydenpitoa ja voimavaroja.

Lähiluontotalkoissa kitkettiin jättipalsamia ja lupiinia.

Lähiluontotalkoissa osallistujat oppivat kitkentää käytännössä

Ensimmäiseen työpajaan kutsuttiin läheisen koulun 7. luokan oppilaita ja opettajia. Työpajan alussa opiskelijat pitivät vieraslajiluennon, jonka jälkeen osallistujat kitkivät jättipalsamia ja saivat kiitokseksi lounaan AhlmanEdun ravintola Kapustassa. Kaksi muuta työpajaa järjestettiin lähialueen asukkaille. Heille tarjottiin työkalut eli suojakäsineet ja ämpärit joihin kasvijätteet sai kitkeä. Osallistujat saivat kiitokseksi makkaraa, mehua ja kahvia.

Tapahtumaan osallistuvat saivat konkreettista opastusta jättipalsamin ja lupiinin poistosta. Moni osallistuja kertoi, että oli hienoa päästä osallistumaan tärkeään työhön. Jatkoa toivottiin sekä osallistujien ja järjestäjien taholta. Opiskelijat arvioivat projektin toteutumista ja toimintamalli tämänkaltaiselle työpajalle on helppo toteuttaa uudestaan. Tampereen kaupungilta saatu apuraha mahdollisti tapahtuman toteutumisen, välineet ja tarjoilut kiitokseksi osallistujille.

Lähiluontotalkoot antoivat tärkeän signaalin, että tämänkaltaisia osallistavia työpajoja tarvitaan. Tämän pilotin oppeja voidaan hyödyntää The European Platform for Urban Greening -hankkeessa, jossa on keskusteltu paljon osallistavan kunnossapidon merkityksestä. Viheralan tulevaisuuden ammattilaisten olisi tärkeää osata kertoa luonnon monimuotoisuudesta, ohjata vapaaehtoistoimintaa ja osallistaa asukkaita lähivihreän kunnossapitoon. Työpajat olivat osa AhlmanEdun 120-vuotisjuhlavuotta. Vastuullisuus ja sen eteen tehdyt konkreettiset toimenpiteet sekä kaupunkilaisten opettaminen ja valistaminen ovat edelleen tärkeä osa oppilaitoksen toimintaa.

Teksti ja kuvat: Kaisa Koskelin, AhlmanEdu
Toimitus: Jenni Arjoranta, AhlmanEdu