Pohjoissuomenkarjan jalostus

Pohjoissuomenkarjasta oli tuotosseurannassa vuonna 2019 mukana 336 lehmää. Keinosiemennyskäyttöön ostetaan yksi sonni vuodessa. Jalostukseen pätevät samat asiat, kuin itäsuomenkarjalla.

Pohjoissuomenkarjan keskituotos oli 5 484 kg vuonna 2016.

Pohjoissuomenkarjan jalostuksessa muuhun suomenkarjaan nähden erona on se, että Ruotsista on tuotu ja on mahdollista tuoda aina lisää ainesta fjällko-rodusta. Toki olisi tärkeätä saada oma kanta sellaiseksi, ettei tarvitsisi käyttää fjällko-sonneja jatkuvasti.
Pohjoissuomenkarjalle löytyy myös kahdeksan eri sonnisukua, joista kolme on suomalaisia ja loput fjällkota. Tietoa fjällko-sonneista voit etsiä täältä ruotsiksi.

Parhaat suomalaiset pohjoissuomenkarjan sonnit maitoindeksien perusteella (Faba 02/2019):

Bisan Yrtti 102
Ylinahanmaan Kusti 96
Pelson Huuma 95
Hirsimaan Säilä 95
Hägglunds Uman 94
Niskamaan Puuma 93
Pelson Häkä 92
Smedmans Örjan 90
Pelson Heppu 89
Pelson Iikka 85
Rantamaan Poika, Hirsimaan Samaani, Tokkolan Halti 80
Sorjosen Veikko, Rantamaan Rollo 79

Pohjoissuomenkarjan sukupuut ladattavina pdf-tiedostoina

PSK-suku 1.

PSK-suku 2.-5. fjallko

Psk -suvut 6.-8.

PSK sonnit arvostelu 0219

Pohjoissuomenkarjan jalostuksen historiaa

Pohjois-Suomen Karjanjalostusyhdistys (PSK) perustettiin vuonna 1905 Oulussa. Lapin alueella oli monenkirjavaa karjaa, eikä perustamisvaiheessa tehty mitään määritystä PSK-eläinten väristä. Kantakirjat eriytettiin kuitenkin punaiseen ja valkoiseen karjaan. Tavoitteena oli ”keskikokoinen, matalajalkainen, hienotekoinen, useimmiten sarveton eläin selvällä lypsytyylillä ja suhteellisesti kehittyneellä etu- ja takaruumiilla.” PSK:n ensimmäinen kantakirja ilmestyi vuonna 1910. Kantakirjan eläinten kokoamista viivästytti alueen harva asutus, vaatimattomat karjanhoito-olosuhteet sekä se, että alueen eteläosissa kasvatettiin ruskeaa maatiaiskarjaa ja pohjoisempana valkoista maatiaiskarjaa.

Ensimmäinen tuotokseen perustuva kantakirjavaatimus kirjattiin pohjoissuomenkarjalle 1912, jolloin kantakirjaan pääsemiseksi vaadittiin 80 rasvakilon vuosituotos. Väri tuli ensimmäistä kertaa kantakirjavaatimukseksi vuonna 1925, kun PSK keskittyi vain pohjoisimman Suomen valkoiseen lapinkarjaan. Kantakirjavaatimusta täsmennettiin siten, että siihen hyväksyttiin vain valkoisia lehmiä, joilla sai olla punaisia tai mustia täpliä.

Lähde: Myllylä, Lauri. 1991. Suomenkarja – maan alkuperäinen karjarotu.

pohjoissuomenkarjan lehmä laiduntamassa

Pohjoissuomenkarjan sonnit kuvallisina sukupuina

PSK-sonnit Sukupuu 1 Fjällko
PSK-sonnit Sukupuu 2 Fjällko
PSK-sonnit Sukupuu 3 Fjällko
PSK-sonnit sukupuu 4 Fjällko
PSK-sonnit Sukupuu 5 Fjällko
PSK-sonnit Sukupuu 6
PSK-sonnit Sukupuu 7
PSK-sonnit Sukupuu 8